Appat

Appat. Paasissutissat: Pinngortitaleriffik
Appat. Paasissutissat: Pinngortitaleriffik

Uria lomvia

Kalaalit nunatsinni appaqatigiit (pissuseqatigiit) erniortartut assigiinngitsut marluipput. Appa (polarlomvie) nalinginnaanersaavoq aappaalu appa  sigguttooq (Atlantisk lomvie) Kitaata Kujataani appat nalinginnaasut erniortartut akornanni nassaassaavoq.

Appanik kisitsisarnerit inernerinik eqikkaaneq uani takuuk (1.70 MB)

Isikkui

Suluisa takissusiat: 64-75 cm. Timaata takissusia: 40-44 cm. Oqimaassusia: 900-1100 g. Appa (Polarlomvie) naatsumik silittumik siggoqarnermigut siggummilu qaavata sinaatigut qaqortumik titarniusaqarnermigut immikkoortinneqarsinnaavoq. Niaqua, tunua suluisalu qaavi qernertoq kajortuupput, suluisalu atai qaqortuullutik. Appap suluni naatsut allornermini aamma paartuutigisarpai.

Nerisaat 

Appa allorluni uumasuaqqanik qalerualinnik aalisagaaqqanillu nerisassarsiortarpoq. Amerlanertigut 20 aamma 60 meterit akornanni ititigisumut allortarpoq kisiannili 100 meterit sinnerlugit itissusilimmut appartersinnaasarpoq.

Piffissaq manniliorfigisartagaat

Appat Kalaallit Nunaata ilarujussuani nalinginnaasumik manniliortarput, appaqarferujussuarni innaaqqissuni immamut sammisuni manniliukkajuttarput. Appaqarfiit ilaat ukiuni untrilikkuutaani aappariinnik tuusintilikkuutaanik appaqartarsimanerat takornartaanngilaq. Innat appaqarfiit appaqatigiikkuutaanit arlalinnit manniliorfigineqakkajuttarput, tamakkulu qeqqini appat (polarlomvie) taateraat akornanni takussaanerusarput.

Appat arriitsuararsuarmik amerliartortarput ukiullu sisamat- tallimat aatsaat qaangiukkaangata siullermeerlutik manniliortarlutik. Appat ulluliorneq ajorput innalli illernaasaanni amitsuni manniliortarlutik. Arnaviaq ataasiinnarmik manniliortarpoq aammalu arnaviaq angutiviarlu paarlakaallutik ivasarput. Piaqqat aalisakkanik ataasiakkaarlugit nerlersorneqartarput juulillu naalernerani imaluunniit augustusip aallartinnerani sapaatit akunnerinik pingasunik utoqqaassuseqaleraangamik sulilu inersimalernatik sulilu timmisinnaalernatik innamit nakkartarput. Tamatuma kingorna appaqarfik qimallugu amerlanertigut angunni imminik suli nerlersuillunilu illersuisoq peqatigalugu nalullutik aallartarput.

Atlantikup Avannaani appat siammarsimaffiat. Titarnerup aappaluttup appat ingerlaarfiginerusartagaat takutippaa. Paasissutissat: Pinngortitaleriffik
Atlantikup Avannaani appat siammarsimaffiat. Titarnerup aappaluttup appat ingerlaarfiginerusartagaat takutippaa. Paasissutissat: Pinngortitaleriffik
Kalaallit Nunaanni appat erniorfiisa siammarsimanerat appallu amerlassusiisa nikerarnerat. Paasissutissat: Pinngortitaleriffik
Kalaallit Nunaanni appat erniorfiisa siammarsimanerat appallu amerlassusiisa nikerarnerat. Paasissutissat: Pinngortitaleriffik

Siammarsimanerat 

Kalaallit Nunaata sineriaa atuarlugu 2010-mi appaqarfiit manniliorfigineqartartut 17-iupput (tassami appaqarfiit ilaat timmissanit allanit aamma ineqarfigineqartarmata) Arsuup kujataa´tungaani Kitsissut Avallernit Qaanaap avannaa´tungaani Apparsuit tungaannut. Appaqarfiit annersaat Qaanaap eqqaaniipput aamma Upernaviup avannaa´tungaaniipput. Tunumi appaqarfiit marluinnaapput, angineq Illoqqortoormiut Kangerluata paavani Kangikajiup (Kap Brewster) eqqaani aappaalu avannarliulaartumi Appalimmi (Raffles Ø)

Ukiukkut siammarsimaffiat aallartarnerallu 

Kalaallit Nunaanni appat piaqqiortartut Kitaata Kujataata imartaanut sikoqanngitsumut imaluunniit Paggivittap Labradorillu avataannut aallartarput. Aappariinni iluatsitsisuni aapparisat amerlanersaat piarartik peqatigalugu siullermik appaqarfik qimallugu nalullutik aallartarput. Kalaallit Nunaata appaasa amerlanersaat imartat sikuneq ajortut ukiiffigisarpaat aammali appat Svalbardimi, Ruslandimi aamma Canadami piaqqisartut ilarpassui aamma sikuneq ajortunukartarput.

Killiffik 

Kalaallit Nunaanni appat manniliorsinnaasut amerlassusiat ilisimaneqarluarput ingerlaavartumillu malittarineqarlutik. 1994-imi appat kisinneqartut tamakkerlutik 535.000-iupput (aappariit manniliorsinnaasut 390.000-it missanniillutik). 2011-mi appat kisinneqartut 453.200-iupput, (taakkunannga aappariit manniliorsinnaasut 330.000-it missaanniillutik). Appaqarfiit anginersaat amerlassusaasalu nikerannginnerpaat Qaanaap eqqaaniipput, tassa Kalaallit Nunaanni appat manniliorsinnaasut tamarmiusut 60 %-ii sinnerlugit, Upernaviullu avannaa´tungaani appaqarfiit Kalaallit Nunaanni appat tamarmiusut 25 %-iinik aappariinnik manniliorsinnaasunik appaqarlutik, appaqarfiit taakku ullumikkut Kalaallit Nunaanni appat aappariit manniliorsinnaasut amerlanersaannik appaqarput. Appaqarfiit nunap sinneraniittut minneroqaat, amerlanerillu ikiliartorlutik. Qeqertarsuup Tunua Upernaviup kujasinnerusortaa, Kujataa Tunulu eqqugaanerpaallutik. 

Oqaluttuarisaanermi appat amerlassuserisartagaat 

Qangaanerusoq appanik amerlassusiliisarsimanerit nalorninartuupput, qularutissaanngitsumilli Kalaallit Nunaanni appat manniliorsinnaasut, Qaanaap eqqaani Upernaviullu avannaa´tungaani appaqarfiit eqqaassanngikkaanni, 1900-kkut ingerlaneranni ikileriarujussuarsimapput. Ingammik Qeqertarsuup Tunuani Upernaviullu kujataa´tungaani appat ikileriarsimapput. Uummannap eqqaani siornatigut appaqarfissuit appaarussimapput aamma Upernaviup kujataa´tungaanit Qeqertarsuullu Tunuani appat siornatigumut naleqqiullugit qulerarterutaat inorlugit amerlassuseqalersimapput. Ukiuni kingullerni Kitaani kujasinnerusumi Tunumilu appaqarfiit appaat aamma ikileriarujussuarsimapput.

Sumiiffiit pingaarutillit

Erniorfiup nalaani appaqarfiit eqqaanni sumiiffiit immikkut pingaaruteqartarput. Appalli appaqarfinnit 50-100 kilomerterisut ungasitsigisumut ungasinnerusumulluunniit neriniartarput. Sikup sinaani sikuniluunniit satsersuni neriniartarput.

Appat Kitaata imartaani sikuneq ajortuni ukiisartut amerlassusiat manna tikillugu akuttusuumik qulaajarneqartarput. Appat siammarsimanerat amerlassusiallu pillugit paasissutissat ilaat 1981, 1982, 1990, 1991 aamma 1993-mi arfernik kisitsinerneersuupput. 2009-mi septembarimi timmisartumit umiarsuarmillu timmissanik imarmiunik kisitsinerit takutippaat Qeqertarsuup avataani imartat appat appaqarfinnit qimagunnerisa kingorna pingaaruteqartuusut. 1988/89-imi timmisartumit umiarsuarmillu ukiut timmissanik imarmiunik sikuneq ajortut ilaanni kisitsinerit takutippaat appat Sisimiut aamma Paamiut akornanni siammarsimanerusut – sinerissamit 10 – 75 kilometerinik avasitsigisumi amerlanersaallutik. Ukiumi tassani kingusinerusumi appat sinerissamut qaninnerusumiipput aamma Nuup kujataa´tungaata kitaani imartami 6.000 km2-isut annertutigisumi februaarip/marsip qaammataanni 170.000-it missaanniipput.

Illoqqortoormiut eqqaani appanik nalunaarsuineq. Assiliisoq: Carsten Egevang
Illoqqortoormiut eqqaani appanik nalunaarsuineq. Assiliisoq: Carsten Egevang
Appat immamiittut. Assiliisoq: Lars Maltha Rasmussen
Appat immamiittut. Assiliisoq: Lars Maltha Rasmussen

Ilisimatusarneq 

Kalaallit Nunaanni timmissanik imarmiunik nakkutilliineq manna tikillugu appanut tunngatinneqarnerusimavoq, taamaalilluni appat amerlassusiisa nikerarnerat ilisimaneqarluartutut oqaatigineqarsinnaavoq. Pinngortitaleriffiup pilersinneqarnerata nalaani ilisimatusarnerit aamma appanik nakkutilliisarnerit amerlanersaat nunatta avataanit aningaasaliiffigineqarnerusarsimapput, kisiannili nammineq aningaasaatit atorlugit suliat amerlanerujartuinnartut aningaasalerneqartalerput. 1984-imit Kalaallit Nunaanni appaqarfiit tamarmik periuseq nalinginnaasoq atorlugu kisitsiffigineqartarput, 1995-milu Tunumi appaqarfiit kingullertut aaqqissuussamik kisitsiffigineqarput. Taamaalilluni Kalaallit Nunaanni tamarmi appat amerlassusiannik aaqqissuussamik nakkutilliinissamut tunngaviisisoqarpoq. 1997-mi siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu Kalaallit Nunaanni appaqarfinnik nakkutilliinissamut ilitsersuut aamma pilersaarut suliarineqarpoq, taannalu ulloq manna tikillugu malinneqarpoq. 1996-imit Kalaallit Nunaanni piniarnernik nalunaarsuummit ”Piniarneq”-mit paasissutissat piniarnernik nakkutilliinermut tunngasut pissarsiarineqartalerput.

Pinngortitaleriffimmi DCE (siornatigut DMU) suleqatigalugu timmisartumit kisitsinerit tunngavigalugit 1998 aamma 1999-imi Kitaani timmissanik imarmiunik ukiumi amerlassusiannik naatsorsuisoqarsimavoq.

Kinguaassiortarnerat nerisatullu toqqartagaat misissussallugit aamma neriniartarfiisa immap assitalersorneqarnissaat siunissami immikkut pingaartinneqassapput. Timmissat imarmiorpassuit, aalisarnerup aamma appat amerlassusiannut tunngasut ataqatigiinnerat immikkut misissuiffigineqarnissaat pisariaqarpoq aamma aallarnerminni ingerlaarfigisartagaat qulaajaaffigineqarnerusariaqarput. Kalaallit Nunaanni , Canadami, Islandimi Norgemilu timmissat amerlassusiat ukiup qanoq ilinerini assigiinngitsuni toqusarnerannik pissuteqarmat aallarnerminni ingerlaartarfiisa ukiiffigisartagaasalu aamma timmiaqatigiikkuutaat assigiinngitsut amerlassusiat ilisimasaqarfigineqarnerulertariaqarput.

1998-imi appat neriarfigisartagaanni appallu ukiakkut Kitaata Avannaanit aallartarnerat qaammataasatigut nassitsissutinik ikkussuinikkut misileraasoqarpoq. Taamatuttaaq 2005 aamma 2006-imi appat qaammataasanut nassitsissuserlugit Kitaani DCE-mit misissuisoqarpoq. Nassitsissutinit paasissutissat siunissami uuliasiornissani avatangiisinik nalilersuinerni aamma appat sooq ikileriarsimatiginerannik paasiniaanermut atorneqassapput. Tamatuma kingorna Qaanaap eqqaani Upernaviullu avannaa´tungaani appaqarfinni misissuinernut tamakkununnga assingusunik misissuisoqartarsimavoq, aamma siunissami uuliasiulernissanut tunngatillugu.

Misissuinerit Aatsitassanut pisortaqarfiup aamma Danmarks Miljøundersøgelser-it (DMU) akornanni suleqatigiilluni pilersaarusiaapput. DMU, Pinngortitaleriffik aamma KU-p akornani suleqatigiittoqarneratigut Innami appanik misissuisoqarpoq. Tamatuma kingorna Qaanaami Upernaviullu avannaani aamma uuliasiornissanut tunngatillugu appat erniorfiinik taamatut ittunik misissuisoqarsimavoq.

Ullumikkut appat uuttortaatilerneqartarput, ingerlaarfii, ukiisarfii kiisalu immamut allortarneri nalunaarsorneqartarlutik ( itissuseq, allornerisa sivisussusaat kiisalu immap kissassusaa). Paasissutissanik katersuutit qaammataasanut nassitsissutiniit akikinnerujussuupput 3 gramiinnaarnik oqimaassuseqarlutik, niuinut ikkunneqarsinnaallutik timmissanut qajassuussinerullutillu. Paasissutissanik katersuutinit (Dataloggere) pissarsisoqartarpoq ullup takissusianik, qaalernerup seqernullu tarrinnerata piffissaat pillugit paasissutissat iluaqutsiullugit allorniusat sanimukartut tukimukartullu sumiissusaat paasineqartarput.

Aqutsineq

Nalunaarut Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfimmit suliarineqartoq naapertorlugu appat Namminersorlutik Oqartussanit aqunneqarput. Timmissat illersorneqarnissaat pillugu nalunaarut nr. 8, 2. marsi 2009-meersoq naapertorlugu appat Kujataani piffissami 15. oktobari – 29. februaarimi piniarneqarsinnaapput. Avannaani Qeqqata Kommunianit avannarpasinnerpaamut Qaanaap avannamut killeqarfianut aamma Tunumut aqutsisoqarfimmi appat piffissami 1. septembari – 29. februaarimi piniarneqarsinnaapput. Tamatuma saniatigut Illoqqortoormiuni Qaanaamilu upernaakkut apparniartoqarsinnaavoq. Tamatuma saniatigut appat erniorfiinut 1 kilometeri iluani seqquusarneq allatulluunniit pisariaqanngitsumik nipiliorneq inerteqqutaavoq.

Nunat tamalaat akornanni isumaqatigiissutitigut Kalaallit Nunaat appanik aqutseqataavoq, tassami appat ingerlaartarnerat Issittumi naalagaaffinnut arlalinnut tunngassuteqarmat. Timmissat imarmiut pillugit CAFF-ip ataani suleqatiinnermi appat qitiutinneqarput aamma ataatsimut aqutsinissamik pilersaarusioqatigiittoqarsimavoq, ”International Murre Conservation Strategy and Action Plan”, pilersaarusiarlu 1996-imi Issittumi naalagaaffiit avatangiisinut ministeriisa akuersissutigaat.

Appaat Kalaallit Nunaanni piniarneqarnersaapput. Assiliisoq: Carsten Egevang
Appaat Kalaallit Nunaanni piniarneqarnersaapput. Assiliisoq: Carsten Egevang
Nuummi Kalaaliaqqami appat. Assiliisoq: Carsten Egevang
Nuummi Kalaaliaqqami appat. Assiliisoq: Carsten Egevang

Piniarneq

Appat mitillu Kalaallit Nunaanni piniarneqarnersaapput tamakkunanngalu piniartarnerit amerlassusiannut aalajangiisuunerpaapput. Erniorfinni piniartarnerit akornusersuinerillu Kalaallit Nunaanni appat manniliorsinnaasut ikileriarujussuarnerannut pissutaanerpaagunarput appallu ukiuni qulikkuutaani arlalinni ikiliartorsimapput. Kujataanili ukiumi sikuneq ajortumi appat piniarneqarnersaasarput. Piniarnernit kisitsisit naapertorlugit piffissami 1993-95-imi Kalaallit Nunaanni appat ukiumut 188.000 – 200.000-it pisarineqartarput. Tamakku pisarineqartut amerlanersaat (85 %) ukiuunerani (oktobari – marsimi) Qeqertarsuarmit kujasinnerusumi pisarineqartarput. Upernaakkut piniartarneq annikillisinniarlugu 2002-mi piffissaq piniarfigineqarsinnaasoq sivikillineqarnikuuvoq. Kingornalu pisarineqartartut ikilinikuupput. Quppersagaq "Piniarneq" malillugu 2003-mi 2008-milu appat 58.000-98.000-it pisarineqarsimapput. Kisianni nalunarpoq "Piniarneq"-mut nalunaartartut tamakkiisuunersut, taamaattumik kisitsisit taakku nalilersugaannaapput. Nuummi Kalaaliaqqami appanik tuniniarneqartartunik misissuinerup ilimanarsisippaa appat pisarineqarsimasut immaqa affaannaat ”Piniarneq”-mut nalunaarutigineqarsimasut. Appat manniliorsinnaasut ilaat ukiakkut Davidsip Ikerasaa ikaarlugu Paggivittap Labradorillu avataannut ukiiartortarput, tasamanilu aamma appanniartoqartarpoq.

Piffissat sunnertiaffiusut siooranartullu

Appat arriitsuararsuarmik kinguaasiortarnerat pissutaalluni ingammik erniorfinni sunnertiasuupput. Taamaammat Pinngortitaleriffiup siunnersuutiginikuuaa upernaakkut appat piniarneqannginnissaat, piffissami tassani appat erniorfii qanittumiittut eqqugaasarmata. Ukiakkut ukiukkullu pisat ilarujussui appaqarfinnit allaneersuusarput (Island, Norge/Svalbard, Rusland, Canada Kalaallit Nunaallu) taamaasilluni Kalaallit Nunaanniittut erniorfiit eqqugaannginnerusarlutik. Saniatigut appat erniorfiit akornanni akornusersorneqaqqajaanerusarput. Akornusersuinerit kingunerisaannik appat ataatsikkorsuaq teqqaattarput taamaalillutillu assersuutigalugu manniit piaqqallu nakkaallutik annaaneqartarlutik. Appat uuliamik mingutsitsinernut malussarissorujussuupput, tassami piffissap sivisunersaani immamiittaramik. Appat siusinnerusukkut kapisilinnut qassutinik amerlasoorsuanngorlugit pisarisoorneqartarput ( 1970-sikkunniunerusoq).

Nutartigaq 26.06.2017