Qeqertarsuup tunuani appat inaat piujunnaarsinnaavoq

Timmissat inaat Innap kujataa tungaani juli 2012. Ass.: Flemming R. Merkel
Appat ullui Innarmi 2012. Ass.: Flemming R. Merkel
Flemming Merkel piaqqamik uuttuisoq oqimaalutaallunilu. Naggataatigut qiviuminernik nusutsivoq misissuinerni atugassanik. Ass.: Aili Labansen

Nunarujussuarmi Maniitsuminngaanniit Upernaviup tungaani inissisimasumi appat inaat kiserngoruttoq tassaavoq Qeqertarsuup tunuani Alluttumiittoq Innaq. Taannattaaq kiserngoruttoq piujunnaarnissaminut navianartorsiorpoq, nungukkiartornerlu ingerlaannassappat nunatsinni timmiaqarfik immikkuullarissoq annaaneqassaaq.

Piniakkat qulit pallissanngilaat            

1980-ikkunni Innami timmissat inaanni piaqqisartut 4000-iusimapput, ullumikkullu 1050-iinnanngorsimallutik. Appat amerliartornerannut takussutissartaqanngilaq, taamaattumik timmissat inaat taanna piujunnaaratarsinnaasutut nalilerneqarsinnaavoq. Nunat tamalaat siunnersuutaat malillugu Innani timmissat inaattut angissusilinni ukiumut timmissat qulit pisarineqarsinnaapput nungusaanermik kinguneqanngitsumik. Unioqqutitsillunili pisaqarneq ataasinnguarluunniit nungukkiartornerannut aalajangeeqataasinnaavoq.

Qeqertarsuup tunua piaqqisartunut inissatsialaavoq

Aarhus Universitetimi DCE-p Pinngortitaleriffiullu misissuinerisa takutippaat Qeqertarsuup tunuani piaqqiornissamut atugassarititaasut pitsaasut, timmissat tassani inillit nerisassaqarluaramik piaqqallu pissusissamisoortumik alliartorlutik. Taamaattumik piaqqiornerup ingerlanera ajornartorsiutaanngilaq, nungukkiartornerannullu peqqutaanani. Ukiut siuliini kitaata kujataani ukiumi pinialuttarnerit annertusimapput, 2002-li aallarnerfigalugu pisat 50 %-imik annikillisimallutik. Taamaammat tamanna amerlassusaasa aaqqiiffiginiarnissaannut peqqutissatut naleqqukkunnaarsimavoq.

Appat Kalaallit Nunaanneersut ilaat Newfoundlandimi ukiisarput tassani piniarneqartarlutik, umiarsuarninngaanniillu uuliamik mingutsitsinernit eqqugaasarlutik. Tamannali appaqassutsip annikilliartorneranut kisimi nassuiaatissaanngilaq, siullertut pissutigalugu pinialuttarnerit uuliamillu mingutsitsinerit ukiuni kingullerni annikilleriarsimammata, aappaattullu pissutigalugu appat nunatsinneersut Newfoundlandimi ukiisartut ajunngitsumik aniguisarmata.

DCE-p nalunaarusiaa Qeqertarsuup tunuani 2005-07-mi appanik misissuinermut tunngasoq uani atuaruk (4.4MB)

Piaqqisarnerup nalaani pinialuttarneq nungusaataanerpaavoq

Nungukkiartuutaanerpaaq tassaavoq upernarnerani Qeqertarsuup tunuani pinialuttarneq akornusersuisarnerlu. Taanna teorii Ilulissani piniarnermik nakkutilliisup paasissutissaataanit, namminerlu 2006-mi piniartarneq pillugu misissuinitsinnit ineriartortissimavarput. Saniatigut nalunnginneqarluareerpoq uppernarsarneqareernikuullunilu upernarnerani piaqqiorfimmi annikikkaluamik appanniarneq annertuumik kinguneqapilussinnaasoq. Peqqutaanerpaavoq piniarnerit tamakkua piaqqiortunut eqquisarmata, kitaatalu kujataani ukiisunut piniarnerit piaqqanut nunanilu allani appanut eqquisarlutik.

Appat amerlassusaannut eqquivallaarneq ajortoq tassaavoq piaraanerusunik piniartarneq. Taassumunnga peqqutaavoq appat piaqqat amerlasuut ukiut siulliit aniguineq ajormata. Taamaattumik appat piaqqiorsinnaalernikut (4-5-nik ukioqartut) imaannaannitsumik inuuneqarsimasarput, timmissallu sannginerpaat taamaallaat taamak ukioqalersinnaasarlutik. Illua tungaatigut taamatut ukioqalereersimagaangamik ukiut ikinngitsut anigorsinnaasarpaat, piaqqiornissaminnullu periarfissaqarluartarlutik.  Appat inaat piujuartinneqassappat siunissaq eqqarsaatigalugu piaqqisinnaasut piniagarissallugit iluanaarutaasinnaanngilaq.

Kalaallit Nunaanni appanik kisitsinerup katiterneri qallunaatut allassimasut uani takukkit (1.8 MB)

Pinngiortitaleriffimmi ilisimatuup Aili Labansenip misissuisuunerullu Flemming Ravn Merkelip Sermitsiami kronikkitut ilanngutassiaat, tallimanngorneq 11. maj 2012

1980-minngaanniit Innarmi kisitsinerninngaanniit inernerit
Nutartigaq 26.10.2015