Nunarsuarmi timmissat ingerlaartarnerat takinerpaaq nalunaarsorneqarpoq

Imeqqutaalaq kusanartoq (Sterna paradisaea) ukiut tamaasa Issittoq Avannarlermiit Sikuiuitsoq kujallermut uterlugulu ingerlaartarpoq. Ass: Carsten Egevang.
Imeqqutaalaq kusanartoq (Sterna paradisaea) ukiut tamaasa Issittoq Avannarlermiit Sikuiuitsoq kujallermut uterlugulu ingerlaartarpoq. Ass.: Carsten Egevang.
Imeqqutaallat Nunatsinni Islandimilu piaqqisarfiiniit Sikuiuitsumut kujallermut uterlugulu ingerlaartarneri paasiuminarsarlugit nunap assinginut titartarneri. Kujammut aallaqqaariarlutik (titarneq sungaartoq) timmissat qaammatingajak Atlantikup avannaata qeqqinnaaniittarput (ammalortoq mikisoq), Sikuiuitsumi kujallermi ukiisarfimminnut (ammalortoq angisooq) ingerlaqqitsigatik. Upernaakkut ingerlaarneq (titarneq qaqortoq) marloriaammik sukkassuseqartumi "S"-erujussuartut ilusilimmik Atlantiku avannamut aqqusaartarpaat.
Imeqqutaallat Nunatsinni Islandimilu piaqqisarfiiniit Sikuiuitsumut kujallermut uterlugulu ingerlaartarneri paasiuminarsarlugit nunap assinginut titartarneri. Kujammut aallaqqaariarlutik (titarneq sungaartoq) timmissat qaammatingajak Atlantikup avannaata
Geologgeri mikingaarami niumi assammiuusamut ikkunneqarsinnaavoq. Timmiaq ´pisareqqinneqartariaqarpoq´paasissutissat loggerimit piniaraanni. Ass: Carsten Egevang.
Geologgeri mikingaarami niumi assammiuusamut ikkunneqarsinnaavoq. Timmiaq ´pisareqqinneqartariaqarpoq´paasissutissat loggerimit piniaraanni. Ass.: Carsten Egevang.

11.01.2010

Nunatsinni timmiaasoq Imeqqutaalaq nunarsuarmi timmissani takinerpaamik ingerlaartartuusoq paasineqarpoq. Taanna timmiannguaq ukiumut agguaqatigiisillugu 71.000 km-isut isorartussusilimmik timmisarpoq, tassa uumanermi nalaani qaammammut uterlugulu pingasoriarluni ingerlasimasinnaagaluarluni. Pinngortitaleriffimmi ilisimatuup Carsten Egevang, suleqatit Tuluit Nunaanneersut, USA-meersut Islandimeersullu peqatigalugit siullerpaajulluni imeqqutaallat ingerlaartarfii tupinnartut nalunaarsorneri iluatsissimavai.

"Timmiannguaq 100 gram sinnilaaginnarlugit oqimaassusilik ajorani!" oqaluttuarpoq Carsten Egevang. "Nalunngereersimavarput ukiat tamaasa imeqqutaalaq Kalaallit Nunaanniit Sikuiuitsimi Kujallermiittumi Weddelip Imartaanut ingerlasartoq, upernaakkullu utimut nunatsinni piaqqisarfimminut utertartoq. Ilisimatusakkatsinni pissanganartutut nutaartaavoq ilisimalersimagatsigu imeqqutaalaq ukiup ingerlanerani siusinnerusukkut malinnaagivisinnaasimanngisatsinni qanoq pissuseqarnersoq."

Misissuineq ingerlanneqarpoq uuttortaanermi atortorissaarut nutaaq, geo-lyslogger (nuna-qaamanermillu nalunaarsuut) atorlugu, qaamanerup sakkortussusaanik nalunaarsuisoq, sumiissimanermik naatsorsuissutaasinnaasoq. Periaaseq nutaaq siunissami uumasut ingerlaartarnerinik misissuinissamut periarfissaqarluarpoq.

Imeqqutaallap ilisimatuut tupaallatsippai

Misissuinerit inernerisa ingerlaarnerup ungasissusaa kisiat uppernarsanngilaat, misissuisunulli tupaallannartut aamma qulaarneqarput. Paasinarsivoq timmissat ukiaanerani tuaviinnaq kujammuinnavik ingerlaarneq ajortut, qaammatilli missaani Atlantikup qeqqaneeqqaartartut, Azorit avannaa-tungaanni 1000 km-risut ungasitsigisumi qasuersaarlutik.

Tamatuma kingorna timmissat Afrikap kitaata sineriaa atuarsimavaat, Kap Verde-lli qeqertaasa eqqaasigut, imeqqutaallap pissusaata misissuisut tupaallatseqqippaat. Timmissat affaat Afrika sinerpaat Sydafrikkamut, affaasali Atlantiku ikaarpaat, Amerikkap Kujalliup sineriaata avataatigut kujammut ingerlaarniarlutik.

Imeqqutaallat Sikuiuitsumi ukeereerlutik avannamut ingerlaarnissaat isorartooq aallarnerpoq, timmissalli angerlamut aqqut qaninnerpaaq qinerneq ajorpaat. Siumuinnaq ingerlanatik, timmissat "S"-itut ilusilimmik ingerlaarfeqarlutik Atlantiku avannamut aqqusaartarpaat uiarterineq, avannamuinnaq ingerlaarnermut sanilliullugu kilometerinik tusinterpaalunnik isorartunerutigisoq. Taamatut ingerlaarnerup naggataani anorip ingerlaarfii pingaarnerit maleqqissaarpaat, tassa Ækvatorip kujataata-tungaani nalunaaquttap ingerlanera killormut malillugu kujammut ingerlasuusut, aammalu Ækvatorip avannaata-tungaani nalunaaquttap ingerlanera malillugu ingerlasuusut.

Misissuinerit inerneri ilisimatuussutsikkut Amerikkarmiut saqqummersittagaanni akimasumi Proceedings of the National Academy of Sciences (PNAS)-imi saqqummersinneqaqqammerput, maannalu nunarsuaq tamakkerlugu tusagassiuutini saqqummiunneqaqattaarlutik.

Imaluunniit video imeqqutaallat ingerlaartarnerannut tunngasoq takuguk

Paasissutissat allat, ass. PNAS-imi allaaserisaq uani aaneqarsinnaavoq: www.arctictern.info

Imeqqutaallat uani atuakkit

Nutartigaq 26.10.2015