Immap timmiai umiarsuarnut aporartarput

Sila isikkivilutsillugu timmissat aporarnerusarput. Timmissat umiarsuit qinnguartaataannit kajungertinneqartarput. Assiliisoq: Lars Maltha Rasmussen
Sila isikkivilutsillugu timmissat aporarnerusarput. Timmissat umiarsuit qinnguartaataannit kajungertinneqartarput. Assiliisoq: Lars Maltha Rasmussen
Mitit arnavissat toqungasut. Assiliisoq: Lars Maltha Rasmussen
Mitit arnavissat toqungasut. Assiliisoq: Lars Maltha Rasmussen
Mitit annilaangasut teqqaattut. Assiliisoq: Lars Maltha Rasmussen
Mitit annilaangasut teqqaattut. Assiliisoq: Lars Maltha Rasmussen

Ukiut tamaasa Kujataata Kitaata imartaani immap timmiai 2000-it missaanniittut umiarsuarnut aporartarput. Pinngortitaleriffimmi nalunaarusiami nutaami immap timmiai Kalaallit Nunaata imartaani umiarsuarnut aporartartut amerlassusiat aatsaavissuaq kisitsisitalerneqarput. Nalunaarusiami timmissat umiarsuarnut aportarnerat qanoq pinngitsoortinneqarsinnaasut arlalinnik siunnersuuteqartoqarpoq.

95%-ii mitiupput

”Kujataata Kitaata imartaani timmissat umiarsuarnut aporartartut 2000-it missaanniinnerat eqqoriaarujussuarluni missingiineruvoq, missingiineq apeqqutini immersugassani umiarsuarnit pissarsiarisatsinni aamma Kujataata Kitaata imartaani umiarsuit ukiukkut nalinginnaasumik angalasarnerannit paasissutissani pissarsiarisinnaasatsinni naatsorsuinermeersuupput. Ataatsimut isigalugu annertuumik nalornisoqarpoq. Kisianni erseqqilluinnarpoq mitit nalinginnaasut immikkut eqqorneqartartut. Timmissat Kujataata Kitaata imartaani umiarsuarnut aporartarnerat pillugu nalunaarutinit tamaneersunit aporartut 95 %-ii mitiusartut erseqqilluinnarpoq”, ilisimatusartoq angajulleq, Flemming Ravn Merkel, Pinngortitaleriffik/Danmarks Miljøundersøgelser, oqarpoq. 

Paasissutissat ukiuni sisamani katersorneqarput

Immap timmiaasa umiarsuarnut aporartarnerat pillugu paasissutissat Royal Greenlandip kilisaataataanit, Sakkutuut nakkutilliissutaannit aamma Royal Arctic Linep sinersortaataanit ukiuni sisamani katersorneqarsimapput. 2002-mi misissuineq Pinngortitaleriffiup aamma pisuussutinik uumassusilinnik atuisartut suleqatigiinnissamik isumaqatigiissutaata ilaatut aallartinneqarpoq. Timmissat imarmiut qanoq amerlatigisut ukiut tamaasa umiarsuarnut aporarlutik toqusarnersut miteqassutsimullu immikkut tamanna qanoq pingaaruteqartigineqarsoq pillugu KNAPK-mit Pinngortitaleriffik kaammattorneqarpoq misissueqqullugu. Ullumikkut piniartoq ullormut miternik tallimanik pisassinneqartarpoq ukiullu tamaasa meqqit 20.000-it missaanniittut pisarineqartarput.

Aporartarunnaarsinneqarsinnaapput

”Timmissat imarmiut Kujataata Kitaata sineriaata qanittuini isikkivilutsillugu ukiukkut aporarnerusartut misissuinikkut uppernarsineqarpoq. Tamatumunnga timmissat umiarsuit unnuakkut ingerlaartillutik qinnguartaataannut kajungertarnerannik pissuteqarpoq apeqqutinilu immersugassani umiarsuit naalagaasa nalunaarutigaat timmissat aporartut 17 %-iini umiarsuup sumiissusersiornermut attaverqarnermullu atortuinik ajoqusiisoqartartoq”, Flemming Ravn Merkel oqaluttuarpoq qanorlu aporartarnerpassuit tamakku pinngitsoortinneqarnissaannut arlalinnik siunnersuuteqarluni: 

- umiarsuit sumiiffinni timmissat aporarfigisartagaatigut unnuakkut isikkivilutsillugu ingerlaartassanngitsut,

- umiarsuarni inuttat umiarsuup qaani qinnguartaatit qilaap tungaanut qinngornaveerlugit assersortassagaat,

- umiarsuup qaani qinnguartaatit pisariaqanngiffiini qaminneqartassasut.

Qinnguartaatinut qorsummik qinngortartunut nuugitsi

Flemming Ravn Merkelip aamma siunnersuutigaa sikunik nakkutilliinermi scannerisarnernik allanik misileraaqqullugit imaluunniit umiarsuit ilualiarsuarnut taamaallaat qinnguartaasassasut, taassumalli aamma umiarsuit 150 brt-it sinnerlugit oqimaassusillit inatsisitigut pinngitsooratik qinnguartaateqartinneqartussaasut maluginiaqquaa.

”Nordsøenimi uuliamik qillerivinni misileraanernit ajunngitsunik misilittagaqartoqarpoq, tamakkunani qinnguartaatit silamiittut tamarmik qorsummik immikkut ittumik qaamanilinnik taarserneqarsimapput, taamaalillutik timmissat qinnguartaatinut nalinnginnaasumik atorneqartunut kajungertarnerannit kajunginnginnerusarput. Misilittagaareersut takutippaat qinnguartaatit qorsummik qaamanillit uuliamik qillerivinni atorneqartut sulisilluni iluarnerusut aamma inimit qaamasumit anillalluni taartoruusinannginnerusut”.

 

Pilersaarusiaq pillugu paasissutissanik amerlanerusunik pissarsiniaraanni saaffigineqartussaq: ilisimatusartoq angajulleq, Flemming Ravn Merkel, +45 46301933 flme@remove-this.natur.gl

Imaluunniit immikkoortortaqarfimmi pisortaq, Fernando Ugarte 361200 feug@remove-this.natur.gl   

Nalunaarusiaq uani aaneqarsinnaavoq: Merkel, F.R. 2010. Light-induced bird strikes on vessels in Southwest Greenland. Technical Report No. 84, Pinngortitaleriffik, Greenland Institute of Natural Resources

Allattoq: Kitte Vinter-Jensen, Attaveqatigiinnermut immikkoortortaqarfik, Pinngortitaleriffik

 

 

Nutartigaq 26.10.2015