Miteq sioratoq

Miteq siorartooq angutiviaq. Assiliisoq: Carsten Egevang
Miteq nalinginnaasoq angutiviaq. Assiliisoq: Carsten Egevang
Miteq siorartooq arnaviaq ivasoq. Assiliisoq: Lars Maltha Rasmussen
Miteq nalinginnaasoq arnaviaq ivasoq. Assiliisoq: Lars Maltha Rasmussen
Miteq siorartooq arnaviaq piaqqisartoq. Assiliisoq: Lars Maltha Rasmussen
Miteq nalinginnaasoq arnaviaq piaqqisartoq. Assiliisoq: Lars Maltha Rasmussen

Somateria mollissima

Isikkua

Miteq naluusillit ilagaat immamilu sinerissamut qanittumiittarluni. Suluisa takissusiat: 95-105 cm, takissusia: 60-70 cm. Angutiviaq: Tunua sakiaalu qaqortoq. Niaqua, akuaa suluisalu meqqui qernertut. Pukusua qorsuk. Angutiviaq inuusuttoq: Qernertoq qaqortortarasaartoq. Arnaviaq inuusuttorlu: Kajuaartoq qernertortalik. Piaraq: Kajortoq qernertoq.

Nerisai

Annertunerusumik uillut aammali uumasut allat natersiortut soorlu saattuat qullugissallu.

Piaqqiortarnerat

Mitit arnavissat nalinginnaasut nalinginnaasumik pingasunik ukioqaleraangamik siullermeerlutik mannliortarput. Sumiiffiiit ilaanni upernaliinnartoq imaluunniit suli ukiuusoq arnavissat angutivissanik nassaareertarput, sumiiffinnili allani upernaakkut aatsaat aapassarsisarlutik. Aappariit arnavissap ivalernissaata tungaanut imminnut qimanneq ajorput.  

Mitit nalinginnaasumik erniorfimminut maajip ingerlanerani takkussuuttarput, sumiiffik silalu apeqqutaatillugit. Arnavissat tukerfimminnut uteqqikkajuttarput ulloqarfikumillu qanigisaani manniliorumanerusarlutik. Mitit qeqertaaqqani qeqertanilu teriannianut illersorneqarfigisaminni nalinginnaasumik manniliortarput. Arnavissat ulluliorfissaminnik qinaasillutik nunamut pigaangamik angutiviaq tununnguani malinnaakkajuttarpoq. Mitip ullua nunami itersamiittarpoq. Manniit siulliit nakkaraangata ulloq mitip arnavissap sakiaanit qiviorpassuarnik nutsutanik oqorsarneqartarpoq. Pisut ilaanni arnavissap ullutoqaq atoqqissinnaasarpaa. Taamaanngippat nutaamik ulluliortarpoq. Taamaliortarpoq imminut kaaviutigaluni nuna isimmissarlugu piiarlugu.

Arnaviaq pingasunik-sisamanik manniliukkajuttarpoq. Nalinginnaasumik ullormut ataatsimik manniliortarpoq aappaassaannilli imaluunniit pingajussaannik mannilioreeraangami ataavarnerusumik ivalersarpoq. Arnaviaq ulluni 24-26-ni ivasarpoq piffissamilu tassani imeriartortilluni ulluni taamaallaat qimalaartarpaa. Arnaviaq ivanermini nerineq ajorami oqimaassutsimi 45 %-a tikillugu oqilisinnaasarpoq.

Manniit ataatsikkut tukertarput, nalinginnaasumik nalunaaquttap akunneri 24-t ingerlaneranni. Miteqqat ullup ataatsip missaani utoqqaassuseqaleraangata arnaata immamukaattarpai. Akuttunngitsumik piaraqatigiippassuit katersuuttarput arnaviarpassuarnillu paarineqartarlutik, aamma arnavissanit manniliorsimanngitsunit (atsaaqqat). Piffissap ingerlanerani arnavissat piaqqaminnik aggiussuisut amerliartortillugit ilaqutariikkuutaat miteqqat 150-nngorsinnaasarput arnavissallu qulinngorlutik. Miterarpassuilli avissaartuussinnaasarput. Miteqqat ullut 55-60-it ingerlaneranni anaanartik qimattarpaat ullullu 65-75-it qaangiukkaangata timmisinnaanngortarlutik.

Allattoq: Flemming Merkel aamma Lars Maltha Rasmussen

PITU: Miteq sioratoq (Pdf 1,5 mb)

Siammarsimanera

Kalaallit Nunaanni mitit nalinginnaasut siammarsimanerat pillugu nunap assinga, erniortut amerlanerpaaffimmikkut amerlassusiannik oqaatiginnittulik. Najoqqutaq: Pinngortitaleriffik.
Kalaallit Nunaanni mitit nalinginnaasut siammarsimanerat pillugu nunap assinga, erniortut amerlanerpaaffimmikkut amerlassusiannik oqaatiginnittulik. Najoqqutaq: Pinngortitaleriffik.
Kalaallit Nunaanni Canadamilu mitit siammarsimanerat ingerlaartarfiilu. Meqqit titarnerup toortarnillip iluani sinerissami manniliortarput. Najoqqutaq: Pinngortitaleriffik.
Kalaallit Nunaanni Canadamilu mitit siammarsimanerat ingerlaartarfiilu. Meqqit titarnerup toortarnillip iluani sinerissami manniliortarput. Najoqqutaq: Pinngortitaleriffik.

Meqqit nalinginnaasut Kitaanut tamarmut siammarsimallutik erniortarput, Kitaata Avannaani amerlanerpaasarlutik. Meqqit aamma Tunup Avannaani Kujataanilu erniortarput, naak ikinnerusaraluarlutik. Miteqatigiikkuutaat arlallit allaaserineqarsimapput. Miteqatigiit borealis Kalaallit Nunaanniipput, tamakku aamma Canadap kangianut, Islandimut, Svarlbardimut aamma Franz Josef Landimut siammarsimapput. Meqqit sumiiffinni sissap tungaanut sermeqanngitsuni erniortarput, nalinginnaasumik qeqertaaqqani terianniat tikissinnaanngisaanni.

Ukiukkut siammarsimasarnerat aallartarnerallu

Mitit nalinginnaasut Kalaallit Nunaanniinnerusarput sikusarneralu malillugu isorakitsuinnakkut ingerlaartarlutik. Meqqit nalinginnaasut Kitaani erniortartut tamarmik Kitaata sikuneq ajortortaani isasartut ukiisartullu ilimagineqarpoq. Meqqit sikuneq ajortuni avannarpasinnerusuni ernisartut amerlanersaat Avannaani sikuneq ajortuni ukiisarsorineqarput. Tunup Kujataani meqqit Kitaata Kujataani ukiisartut Canadami erniorfinneersuusarput. Matuma ataani nunap assingani titarnerni toornilinni qarsuusat aappaluttut erniorfinnit ukiiffigisartagaannut sanileriiaanik titarnilersukkanut ingerlaarfiit takutinneqarput. Apriilip qeqqanit meqqit manniliorsinnaasut erniorfimminnukaalersarput. Meqqit suli manniliorsinnaalinngitsut ilaat aasaq tamaat Kitaaniittarput.  

Meqqit nalinginnaasut tamarmiusut Kitaata imartaani sikuneq ajortuni ukiisartut 1999-imi 50.000-it missaannissagatinneqarput, massa Paggivittami Quebeqimilu ukiisartut 150.000-it missaanniissagatinneqartut. Tunup Avannaani meqqit Islandip imartaani ukiiartorlutik Kalaallit Nunaannit aallartarput. Meqqilli Tasiilap eqqaani ukiisartut aamma miteqatigiinnit taakkunanngaanneersuunissaat ilimagineqarpoq. Tamatuma saniatigut imaassinnaavoq meqqit Tunup Kujataani ernisartut ilaat Kitaata Kujataani ukiisarsimasut.  

Meqqit oqaluttuarisaanermi Kitaanut siammarsimanerat pillugu paasissutissat malillugit siammartarnerisa allanngorsimanissaat ilimanaateqanngilaq. Tunup mitii Tunup Avannaanit Islandip imartaanut ukiiartorlutik ingerlaartarput. Meqqilli nalinginnaasut Tasiilap eqqaani ukiisartut miteqatigiinnit taakkunanngaanneersuunissaat aamma ilimanarpoq. Mitit Tunup Kujataani ernisartut ilaat imaassinnaavoq Kitaata Kujataani ukiisartut.

Nutartigaq 18.02.2013