Nattoralik

Nattoralitoqaq qaqortumik papilik
Nattoralitoqaq qaqortumik papilik Foto: Lars Maltha Rasmussen
Biologi Aili Lage Labansen nattoralik paarigaa
Biologi Aili Lage Labansen nattoralik paarigaa. Foto: Lars Maltha Rasmussen
Nattoralitoqaq qaqortumik papilik
Nattoralitoqaq qaqortumik papilik. Foto: Lars Maltha Rasmussen
Nattoralik nutaraq taartumik papilik
Nattoralik nutaraq taartumik papilik Foto: Lars Witting

(Haliaeetus albicilla)

Kalaallit Nunaanni timmissat anginersaat. Tigutsisilik.

Kalaallit Nunaanni nattorallit angisuujupput.

Suluisa siammarsimallutik isorartussusaat: 200 cm -245 cm. Arnavissat angutivissanit anginerupput.

Oqimaassuseq: 3,1 kg; 5,5 kg

Ukiut uumaffiit: Una nattoralik 1980-imi Qaqortup kujataani Frank Willemit aamma Knud Falkimit nalunaaqutserneqarpoq, 2001-milu toqungasoq nassaarineqarluni. Nunatsinni ilisimaneqartumik sivisunerpaamik uumasimavoq. Alla Sverigemi suli uumasoq naammattoorneqarsimavoq 28-nik qaammatinillu 2-t ukiulik.

Nerisai: Aalisakkat, ingammik eqaluit uukkallu, naajat, mitit, serfat, teriannissat ukallillu. Nattorallit inuusuttut qillornik nerisarput. .

Nattoralik inuusuttoq taartoq: Papia sigguilu taarput.

Utoqqaq: Papia qaqortoq, niaqqumigut qaamaneruvoq, sigguilu sungaartuullutik. Siullermik piaqqiortarpoq 4-7-nik ukioqarluni.

Manniliortarfik: 1. April miss. Manniit 1-2. Ukiumut ataasiarluni piaqqisarpoq.

Ivasarneq nattoralaallu: Ullut unnuillu 38-t, piaqqat ullut 75-it qaangiukkaangata tingisinnaapput, kingornali ullut 40-t suli nerlerneqartarlutik.

Siaruarsimaneq

Nattoralik kitaani Kalaallit Nunaanniit Europa avannarleq kangianilu Asia aqqusaarlugit Beringstræde tikillugu siaruaqqavoq. Amerika avannarlermi qanimut eqqarlia Nattoralik qaqortumik niaqulik uumasuuvoq.

Kalaallit Nunaanni nattoralik Kitaata Kujataani Nunap Isuanit avannamut Nassuttuumut piaqqiortarpoq. Nattoralitoqqat uumaffigisaminnit allamut nikippiarneq ajorput Nattorallit piararsuit Kujataani ukiisarput.

Nattoralik sinerissami, aammali nunap iluani tatsit kuuillu eqqaanni piaqqisarpoq. Qaqqat salliarnartaanni qaavaniluunniit ulloqartarpoq.

Islandimut Kalaallillu Nunaannut siammarsimassangatinneqarpoq sermersuaqarnerup kingulliup kingornatigut, ukiut 5-8000 matuma siornatigut.

Maanna nattoraleqassuseq

Kalaallit Nunaanni nattorallit piaqqiortartut 150-170-iinnaat missiliorpaa.

Piffissaq mianernartoq

Nattorallit piffissami 1. marts til 1. julip miss. avatangiisiminni allannguutinut mianernartorsiortarput, ullumik eqqaanni akornutaasinnaasumik naammattuuigunik manniliornissartik unitsiinnarsinnaammassuk.

Ulorianartut -
Amerlasuut toqunartuinik toqunartuninneq, nerisarisanit pisat ass. mitit. -Ulluisa eqqaanni akornusiinerit

Illersuineq: 1973-imiilli piniaqqusaajunnaarput.

Nutartigaq 07.10.2011