Taateraaq

Taateraaq (Rissa tridactyla) qasiartunik suloqarnermigut sulummilu nuuisigut assigiinnik qernertortaqarnermigut aamma isigaasa qernertuunerisigut ilisariuminartuuvoq. Assiliisoq: Lars Maltha Rasmussen
Taateraaq (Rissa tridactyla) qasiartunik suloqarnermigut sulummilu nuuisigut assigiinnik qernertortaqarnermigut aamma isigaasa qernertuunerisigut ilisariuminartuuvoq. Assiliisoq: Lars Maltha Rasmussen
Taateraat aappariit (Rissa tridactyla) qeqqussanik, issuatsiaanik, kanaartanik, issumik taateraallu namminneq anaannik nipititerneqartumik ninngusuumik ulluliortarput. Assiliisoq: Lars Maltha Rasmussen.
Taateraat aappariit (Rissa tridactyla) qeqqussanik, issuatsiaanik, kanaartanik, issumik taateraallu namminneq anaannik nipititerneqartumik ninngusuumik ulluliortarput. Assiliisoq: Lars Maltha Rasmussen.

sikkua

Taateraat naajaapput mikisut suluisa qasiartuunerisigut aamma suluisa isuisa assigiimmik qernertortaqarnerisigut kiisalu isigaasa qernertuunerisigut taateraajusut immikkoortinneqarluarsinnaasut.

Suluisa takissusiat: 93-105 cm. miss., timaata takissusia: 42-45 cm., oqimaassusia: 300-500 g. Piaqqat ataatsimik ukioqalernissamik tungaanut sului taartumik titarniusaqartarput, papiisa nuui pukusuilu qernertuullutik. Piaqqat qasertoq-taartumik siggoqarput inersimasullu sungaartumik siggoqarlutik.

Nerisaat

Aalisagaaqqat, qaleruallit mikisut, sangujaat siuteqqullu immap qaata ataa´tunginnguani pisarisartakkatik nerisarpaat.

Manniliortarnerat

Taateraat innani innaaqqissuni immamut sammisuni kangerlunnilluunniit imminnut qanittunnguullutik manniliortarput. Taateraat aappariit  qeqqussanik, issuatsiaanik, kanaartanik, issumik taateraallu namminneq anaannik nipititerneqartumik ninngusuumik ulluliortarput. Juunip affaata siulliani manniliortarput. Ataatsimiit pingasut tikillugit amerlanertigulli marlunnik manniliortarput manniillu ulluni 21-23-ni ivaneqartarput. Piaqqat qiviullit qasertumik qaamasumik qalipaatillit ulluminni angajoqqaaminnit sapaatit akunneri tallimat missaannik utoqqaassuseqalernissamik tungaanut nerlersorneqartarput. Piaqqat alliartortillutik assigiimmik qalipaateqarsinnarlutik assigiinngitsunik qalipaatinikkiartortarput (asseq matuma ataaniittoq takuuk).

Ingerlaartarnerat

Taateraat erniorfitik augustusip ingerlanerani qimattarpaat sinerissamillu ungasinnerusumiilersarlutik. Septembarimi oktobarimilu Kalaallit Nunaata kujataa´tungaanut Atlantikumut ukiiartorlutik kujavartarput. Marsip qiteqqunneranit apriilip naanerata tungaanut erniorfimminnut tikeralersarput.

Kalaallit Nunaat taateraanit allanit Atlantikup Avannaani tamarmi erniortartunit Kalaallit Nunaata taateraavinut akuliuttartunit tikinneqartarpoq.

Allattut: Lars Maltha Rasmussen aamma Aili Lage Labansen

Ungfugledragten som bevares frem til etårs-alderen har et mørkt tværbånd over vingerne, sort endebånd på halen og over nakken. Foto: Aqqalu Rosing-Asvid.
Piaqqat ataatsimik ukioqalernissamik tungaanut sului taartumik titarniusaqartarput, papiisa nuui pukusuilu qernertuullutik. Assiliisoq: Aqqalu Rosing-Asvid.

Nuup Kangerluani taateraat erniorfiata qanittuani taateraat iluliamerngup qaaniittut. Apriili 2008. Assiliisoq: Lars Maltha Rasmussen.
Nuup Kangerluani taateraat erniorfiata qanittuani taateraat iluliamerngup qaaniittut. Apriili 2008. Assiliisoq: Lars Maltha Rasmussen.

Siammarsimanera

Taateraat Kalaallit Nunaat tamangajaat siammarsimaffigaat, ingammik avannarpasissutsip 81º-ip avannaani. Taateraat erniorfii anginerit Kitaaniipput taateraallu Kujataani Nunap Isuanit Avannaani Qaanaaq tikillugu erniarfigisarpaat. Tunumi taateraat erniorfii siamasinnerupput kisianni avannamut Holm Land tikillugu erniorfeqartiterput aamma aasakkut sikoqanngitsumiittarput.  

Taateraat siammarsimanerannit oqaluttuarisaanermi allannguutit pillugit Kalaallit Nunaannit paasissutissaateqartoqanngilaq kisianni siusinnerusukkut erniorfigisarsimasaat ullumikkut taateraaverunnikunik arlalinnik.
Taateraat (Rissa tridactyla) Kitaani ineqarfiisa 246-it aamma Tunumi ineqarfiisa 16-it agguataarneqarnerat. Kingullermik ineqarfinnik misissuinerni taateraat amerlassusiat ammalortunik missigingaapput. Ineqarfiit qimanneqarsimasut ammalortutut imaqanngitsutut takutinneqarput. Najoqqutaq: Labansen, A., Merkel, F., Boertmann, D. & Nyeland, J. In press. Status of the black-legged kittiwake (Rissa tridactyla) breeding population in Greenland, 2008. Polar Research. Polar Research 29 (3): 391-403.

Ilisimatusartup Nuup Kangerluani taateraat erniortut ilaasa piaraat iluatsissimanersut misissorai. Assiliisoq: Lars Maltha Rasmussen .
Ilisimatusartup Nuup Kangerluani taateraat erniortut ilaasa piaraat iluatsissimanersut misissorai. Assiliisoq: Lars Maltha Rasmussen .
Nuummi Kalaaliaqqami taateraat, septembari 2003. Assiliisoq: Carsten Egevang.
Nuummi Kalaaliaqqami taateraat, septembari 2003. Assiliisoq: Carsten Egevang.

Killiffik

Taateraat erniorsinnaasut aappariit kingullermik 110.000-iussagatinneqarput. Siusinnerusukkut taateraat amerlanerujussuusimanissaat ilimanarpoq kisianni siusinnerusukkut taateraat qanoq amerlatigisimasinnaanerannut naliliinissamut paasissutissaateqartoqanngilaq. Siusinnerusukkut upernaakkut ukiakkullu taateraat sivikitsumik piniarneqartartorujussuupput taamatullu piniarneqartarnerat taateraat ikileriarnerannut pissutaanerpaasorineqarpoq. Kalaallit Nunaanni taateraat nungutaanissaannut allattorsimaffik: Sunnertiasut (VU).

1900-kkut ingerlaneranni Kitaani taateraat erniorsinnaasut sumiiffinni arlalinni ikileriarujussuarput. Kalaallit Nunaanni taateraaqarfinnik aappariinnik 1000-it sinnilinnik 50-inik misissueqqissaarinermi aamma piffissami 1920-1999-imi marloriarluni kisitsinerni taateraaqarfinni 34-ni taateraat 50-100 %-imik ikileriarsimasut paasinarsivoq.

Kisitsinerit nutaajunerusut uppernarsivaat piffissami 1975-2003-mi Kujataani taateraat appariit manniliorsinnaasut amerlassusiat 60 %-it missaannik ikileriarsimasut, massa Maniitsup eqqaani taateraaqarfiit piffissami 1977-2003-mi 50 %-it sinnerlugit ikileriarsimasut. Maniitsulli eqqaa taateraaqarfiit pingaarnerit suli ilagaat, tassami Kalaallit Nunaanni taateraat tamarmiusut pingajorarterutaat inulaarlugit taateraaqarfiugami.

Arfersiorfimmi (1954-imit) aamma Nassuttuumi 2005-imi taateraaqarfinnik kisitsinerni taakkunani taateraat 75 %-inik aamma 88 %-inik ikileriarsimasut uppernarsineqarpoq.

Qeqertarsuup Tunuani aamma taateraat ikilisimanerat malunnaateqartorujussuuvoq, kisianni tassani siusinnerusukkut kisitsisarsimanerit sanilliunneqarnissaat ajornakusoorsimavoq, tassami taateraaqarferujussuarni taateraat aappariit manniliorsinnaasut amerlassusiat amerlanaarlugit missingerneqartarsimammata.

Uummannap eqqaani taateraat erniorsinnaasut ullumikkut ikittuinnaapput, tassami piffissami 1920-2000-mi 99,5 %-inik ikileriarsimagamik. Upernaviup eqqaani sumiiffinni annikinnerusuni piffissami 1983-1999-imi 87 %-inik ikileriarsimapput.

Qaanaap eqqaani misissuinerit nutaat naapertorlugit Kalaallit Nunaanni taateraat tamarmik amerlassusiisa pingajorarterutaasa missaat Qaanaap eqqaaniipput. Sumiiffimmit tassannga siusinnerusukkut paasissutissat (1987) killeqarsimapput ikinaarpallaarlugillu missingerneqarsimallutik, kisianni tamakku tamarmik ikinaarlugit missingiinermik pissuteqarnissaat ilimanaateqarluinnarpoq. Qaanaap eqqaani taateraat manniliorsinnaasut amerlassusiat Kalaallit Nunaanni taateraat tamarmik amerlassusiannik ikilisitsinngillat.

Tunup Avannaani 2004-mi kisitsinerit naapertorlugit tamaani taateraat amerleriarsimapput, tassa 1970-ikkunniilli amerliartulersimagamik. Tunulli Avannaani taateraat ikittuinnaapput (tusindit arlalialuinnannguit) taamaattumillu taateraat tamakkerlugit amerlassusiannut sunniutaanatik.

Ukiuni kingullerni Kitaani taateraanik kisitsisarnerit, qulaani taaneqartut saniatigut, taateraaqarfiit mikinerusut pilersinneqarsinnaasimasut aamma taateraaqarfiit qimanneqarsimasut piffissami sivisuumi taateraaqanngissinnarlutik taateraaneqqissinnaasartut uppernarsisippaat.

Aqutsineq

Timmissanik illersuineq piniarnerlu pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 8, 2. marsi 2009-imeersoq naapertorlugu piffissami 15. augusti – 29. februaarimi taateraat piniarneqarsinnaapput.

1990-kkut naaneranit Kalaallit Nunaanni taateraat pisarineqartartut ikiliartulersimapput. Piffissami 1993-2001-imi taateraat ukiumut 49.000-it missaat pisarineqartarput kisiannili 2002-mi upernaakkut taateraarniartarneq inerteqqutaalermat ukiumut pisarineqartartut 8-9.000-it missaannut ikilisimasut nalunaarutigineqarpoq.

Taateraat pisarineqartut ilaat amerlassusiat ilisimaneqanngitsut Atlantikup Avannaani taateraaqatigiinnit allaneersuupput. Tamanna taateraanik nalunaaqutsersuisarnikkut naassaareqqinneqartartunillu uppernarsineqarpoq. Nalunaaqutsersuisarnernit paasissutissat aamma takutippaat upernaakkut taateraarniartoqartarallarmat taateraat nunanit allaneersut ukiakkut pisarineqartartut upernaakkut pisarineqartartunit amerlanerusartut.

Naak kalaalimineerniarfinni (inumineerniarfinni) taateraat tuniniarneqartaraluartut tamanna aningaasatigut annertunerusumik sunniuteqarnissaa ilimagineqanngilaq. Taateraalli Kalaallit Nunaanni qangaaniilli nerisarineqartaramik piumaneqarluartuupput taamaattumillu kulturikkut pingaartinneqartorujussuullutik.

Nutartigaq 26.10.2015