Nalunaarut nr. 13-ni
30.04.12
Allaaqqik seqinnarik issisiut minus 20 – 25 grader Celsius – tamakkuupput maanga Zackenbergimut tikinnitsinniit iluatsitseqaluta ullut atukkavut. Ullumikkut sapaatip akunnera sinnilaarlugu maaniippugut. Maani ullaakkut sisamat missaanni seqineq nuisarpoq unnukkullu isikkarnup (aqqarnup) missaani tarrittarluni, taamaalilluta ulloq tamaat qaamanermik amigaateqarata sulisinnaasarpugut. Taamaakkaluartorli ullut taama takitigisut ullormut suliffigisartakkavut soorlu sisuuinnavissut. Ullut siulliit marlussuit ilisimatuut pisattaminnik puuiaallutik atorpaat misissuutillu assigiinngitsut ilisimatusarnerminni atugassatik inissitsiterlugit suliassavimmik aallartinnginneranni. Tamakku saniatigut suliat aallartivinnginneranni ileqquusumik filmi “Polar Bear Safety”, Nannunut upalungaarsimanissamut ilitsersuut, najugarisatsinni nerisarfimmi takutinneqaqqaarpoq – taassumalu malitsigisaanik aallaasit qanoq atorneqarnissaannik sungiusarneqarluni.
Maani Kalaallit Nunaata Kangiata Avannaarsuani Zackenbergimi nunap eqqissisimatitap iluani pisussaatitaavugut tammaarsimaarfitta avataanut sumulluunniit ingerlassagutta tamatigut aallaammik nassarnissatsinnik. Soorunami tamatta aallaasip atortariaqalersinnaanerat kissaatiginngeqaarput – taamaakkaluartorli maani nannut nunaanni ajornartorsiulernermi atornissaata pisariaqalersinnaanera sillimaffigissallugu aallaaseqartariaqarneq isumannaannerpaajuvoq (soorunami qanoq atornissaa nalunngikkaanni). Maannakkut uagut ilisimatuut 14-uvugut maani tammaarsimaffimmi najugaqartugut – aggerfeqarlutalu Qallunaat Nunaannit, Sverige-mit, Østrige-mit Italiamiillu tamattalu assigiinngitsunik tunuliaqutaqarpugut soorlu ingeniør-et, nunap sananeqaataanik ilisimatuut(fysisk geografi), sermit,immat,tatsillu sikuinik ilisimatuut taamatullu nunap qeriuaannartup sananeqaataanik ilisimatuut(glaciologi) aammalu naasorsiuut (biologi –t).
Uanga nammineq Naasorsiuut ikittunnguit peqataasut ilagaannga uangalu nammineq qallunaajugaluarlunga Canada- mi maannakkut najugaqarallarpunga. Uanga peqataavunga nunap nammineq sananeqaatiminiit gas aniatitaa uuttortarniarlugu tassanngalu (C02.CH4 aammalu N2O) qanoq annertutigisoq maani sermip inoqajuitsuaniit aniatinneqarnersoq, nuna paarnaqutilik , nuna aputaajuitsoq naasoqassuseq taakkulu ineriartornerat uutortassallugit – tamakkua saniatigut qillerinikkut nunap qeriuaannartup saneqaataanik issumik aammalu kulstof – imik, tamatuma sananeqaatip inuussutissaqassusianik aammalu tappiorannartunik sunik peqarnersoq – aammalu taamatulli isotopanalyser-imik angerlaassassannik. Ilisimatuussutsikkut paasiniagassatut soqutigisama ilagaattaaq ukiut ingerlanerini nunap silaannaallu allanngoriartornerani sananeqaatsit tappiorannartut assigiinngitsut qanoq allanngoriartortarnersut qanorlu nunap iluani tappiorannartut tamakku qanoq assigiinngitsigisumik ineriartortarnersut nunarsuup iluani itissutsini assigiinngitsuni. Tassami siusinnersukkut isumaqartoqartarpoq tamaani avannaarsuani taama nillertigisumi ukiukkullu taama issitsigisumi sumilluunniit “susoqarneq” ajortoq. Tassami isumaqartoqarsimavoq nunap sananeqaataanut naasunut assigisaannullu ukiukkut ineriartortoqarsinnaanera ajornarluinnartoq issippallaarnera pissutigalugu – pinngoqqaatit suugaluilluunniit naasut tappiorannartulluunniit allat ukiuutillugu uumassuseqarsinnaanngitsut ammalu imaluunniit naasut orpikkat naasinnaasullu allat uumassuseqarsinnaanngitsut. Taamaattorli ukiuni kingullerni qulikkaani tamakku tungaasigut ilisimasagut annertusiartorsimapput – aammalu taamaalilluta allaat takusinnaalersimallutigu tamakku uumassuseqartut sukkulluunniit ukiuunera uumasinnaanerata ilagiinnaraat soorunalimi ukiuunerani taama issitsigisumi kulstof naasut pilersittagaat annikinnerusarpoq. Taamatuttaarlu issup sananeqaataani tappiorannartut qanoq ineriartorsinnaanerat arriitsuaqqamik ingerlasinnaavoq – taamaattorli ukiup taama avannarpasitsigisumi takisuup ingerlanerani pingaarutilinnik annertuumik paasissutissanik annertuunik katersinissatsinnut pisooqataavoq ukiumut pilersaarusiorsinnaanissatsinnut. Uangalu suliassaraara nunap sananeqaataasa tamakku gassi aniatitaat aammalu allangoriartuutit suut silaannaap allanngoriartornerata malitsiginerai paasiniassallugu.
Sapaatip akunnerata kingulliup ingerlanerani inoqajuitsumik (semiørken) taasartakkatsinni sulivunga – tassanilu misileraallunga paasiniarlugu misissuutit assigiinngitsut aputip iluanut 40 cm ititigisumut assaassat ujarlugit. Tamanna ajornaatsuinnaanngilaq tassami tamakku tamarmik apummik qaallorimmik qalligaammata. Taamaattorli tamakku tamaasa aappalaartuaqqanik assigiinngitsunik qalipaatilinnik qajasaasiakkullu assigiinngitsunik ilisarnaasersorlugit inissitsiteriarakkit naniuminarsipput – aaammalu nunap pissuisianut naleqqiullugit alutornavillutik. Ullumikkut angutit marluulluta tamaani eqqatsinni nuna paarnaqutilik ujarparput naniuminaaqaarlu tassami apummik 1,5 m qallernikuugami. Nassaariniarneralumi unamminaqaaq taamaattorli sumiissusersiut GPS atoriaratsigu nalunaaquttallu akunnerpassui nivarreerluta ujagarput nanikassaqaarput. Aqalugulu suliassarilerparput nuna aputaajuitsoq tamaaniittoq sumiiffissiniassallutigu – taannattaaq apummit 1,5 meterimik qallernikuuvoq.
Sapaatip akunneri arlallit unngiarnikuunngilanga , aammalu ullut tallimat uffarnikuunnanga – kisiannili tamakku soqutaangillat tassami maani taama issitsigisumi pisariaqarpallaanngilaq. Ima issitsigaaq, nunamut sullivigisassatsinnut ingerlaniaraangatta nerisinnaasatsitut nassarsinnaasagut tassaapput chokolaatit, qaqortarisallu – tassami nerisassanik allanik taquassagutta naatsorsuutigisariaqassavarput qallersukkanik qerisunik taquarnissarput taakkulu quartorlugit nerissallutigit. Taamaattorli seqinnarissuup allaaqqissuullu ataani tamaani sulissagaanni atugassanik pitsaanerusunik allanik eqqarsarnissamut pissutissaqanngilaq. Suliammi ajunngippata ajunngilaq.
Zackenberg ulloq 16. april 2012.
Casper Tai Christiansen
Ph.d.-kandidat, Biologisk Institut, Dronning Universitet, Kingston, Ontario, Canada
Uani Kalaallit-Canadamiut-Danskillu ilisimatusarnikkut nutaamik suleqatigiillutik misissuinerat siulleq pillugu paasisaqarnerugit.
Tammaarsimaarfiup nerisarfiani. Unnuk manna takutinneqarpoq “Qanoq ililluni nannut nunaani inuusoqarsinnaava” © Casper Tai Christiansen.
Semiørken. Sumiiffia. Misissuutit aputip ataaniipput taakkuli aappalaartuqqanik assigiinngitsunik qalipaatilinnik nalunaaqutsersugaapput © Casper Tai Christiansen.
Apummut itisuumut nivalluni assaaneq. Aqagu taamatut sulerululluta nivalluta ingerlaqqissagut © Niels Martin Schmidt.