Illu

28. maj 1996 Naalakkersuisup Marianne Jensenip pinngortitaleriffissap Nuummiittup sananeqarnissaa aallanisarlugu qaartitsineq siulleq qaartippaa, 14. Februar 1998-imilu illorsuaq atoqqaarfissiortinneqarpoq.

Danmark-imi Aage V. Jensen-ip aningaasaateqarfiata ukiut arlallit pinngortitap piujuarnissaanik pilersaarusiat tapersersortarsimavai taakkununngalu ilaavoq Kalaallit Nunaat, Namminersornerullutik Oqartussaat pinngortitamik ilisimatusarluni suliniarnermi qitiuffiullu suliffissamik pilersitsinissaq aalajangiummagu, Aage V. Jensenip aningaasaateqarfia 35 mill. kr.-it missaannik pilersaarummut naleqquttumik inissiortoqarnissaanut tapiissuteqarpoq.

Arkitektinut suliffeqarfik Krohn, Hartvig, Rasmussen A/S Virumemeersup illup ilusissaata suliarinissaa isumagaa, illulu 2.000 m-it missaanni angissuseqarpoq. Ataani laboratorieqarpoq, qerititsiveqarluni, biilinut isertitsiveqarluni aammalu suliffeqarluni. Illup qeqqani ilisimatusartunut aammalu allaffissornermi suliaqartunut allaffeqarpoq, ataatsimiittarfeqarpoq, neriniartarfeqarluni aammalu saaffiginnittarfeqarluni, qullerpaamilu inissisismapput direktørip allaffia, paasissutissisarfiup allattoqarfia aammalu ilisimatusarnermut atuagaateqarfik.

Illup ilusilernera

Illorsuup inissiffia aammalu ilusilernera tunngaveqarpoq, inissinneqarneranut periarfissiissutit avammullu inissiffiup ammanerata periarfiissiissutaasunut naleqqussagaaneri. Illuliortut illorsuup marluinngorlugu sananissaa aalajangersimavaat, avinneri katittussaangorlugit, iluaninngaanniit iluliarsut quppaannut portusuunu illugiillutik qajannaatsunik iigalinnik takorluuisitsisinngganngortitsillugit. Napasut akorni kujammut sammisut portunerupput, quppap isua igalaarsuarqarluni.

Kujammut samminerata nerutornga illorsuaq seqinermit annertuumik qaammarsarluarsinnaatippaa. Qalia qeqqatigut portunersaqarpoq, aluminiumik saalimasuliat iluaqutigalugit avaanaaniit kitaaniillu qaamanermik illorsuup qeqqa qulaaniit seqerfigineqartarpoq. Quppaqarnera pissutaalluni ini igalaalerujussuaq qulaaniit isigalugu qeqqa pukkinnerusutut isikkoqarpoq, quppalli iluaniit isigalugu itinerusutut ilungersunarpaluttutullu misigisimanarsinnaalluni. Quppap silinnerata isuaniit kujammut samminera alutornartorujussuarmik isikkiveqarpoq.

Illorsuaq avannamut kujammullu sammiviit atuallallugit inissisimavoq, avannamut avannamullu kangisimmiit anoraajajunnerusup tungaanut nalavorlusooq, soorlu puisi nalalluni taleqquni qaqqap saqqaanut ajaperluni anorimut aqqisimasoq. Iikkat takisuut igalaarsuillu illup iluani seqinnertitillutillu isikkivigissitsipput.

Illorsuup aaqqissuunnera pingaarnersiorlugu

Illorsuaq marlunnik isaariaqarpoq; isertarfik pingaarneq aammalu sullivimmut nioqqutissanik laboratoriamullu eqqussuiffik. Isertarfikkut pingaarnerusukkut iseraanni saaffiginnittarfik, atisaajartarfik pulaartunullu perusuersartarfiit naammattuugassaapput. Tassanngaanniit illorsuup saavata tungaanut isertariaqarpoq, tassani inissisimapput nerisarfik ataatsimiittarfillu. Silarlersuarmiit majuartarfeqarpoq elevatoreqarlunilu, illorsuup qulaanut ataatungaanulluunniit ingerlaniaraanni aqqutissat.

Illorsuup initaasa qullersaannipput direktørip allaffia, paasissutissiisarfik aammalu atuagaaterpassuaqarfik, init quleriit allersaanni saqqummersitsisarfik illorsuup qeqqanit inissisimavoq. Allaffiit allat quppap katinnerani quleriit qiterlerssaanniipput. Illorsuup sullivianut isetarfik illorsuup tunorliani naqqaniippoq. Biilinut eqqussiviit quilu immikkoortiterisarfimmut atapput, sullivimmut, laboratoriamut, qerititsivimmut, pequutaataasivimmut, sulisunullu atisaajatarfii immikkoortuinut qitiusutut inissisimallutik.

Ilusilersuineq aammalu sananissaanut atortussanik aalajangiineq

Illorsup immikkuullarissuunini ilisarnaatigaa, soorlu ilusilernissaata aalajangiunnera aammalu sananissaanut atortussaanik aalajangiineq. Inissiffissaa periarfissaasinnaasoq atorlugu aalajangerneqarpoq, illuliornissamut atortussat ilisimaneqareersut misilittagaqarfigineqareersullu atorneqarput. Illorssuup ilutsimigut napassutai (nateq aammalu takineranut iigai) seementiliamik inaani kuisamik sanaapput, sementiliarlu nunap nammineq akuutissianik pigisaanik akullugu pilersinneqarpoq. Iikkat silarlit silataatigut oqorsagaapput orpimmillu thuja-mit sallilikkianik imminnut iperititaakkanik silataa qisuttaqarpoq. Sivitsunngitsoq salliligaq qasertumik qalipaateqalersarpoq, sialoqannginnerata nalaani qaammartaqaluni isugutsernerminilu qasertoq taartunngortarluni.

Sallilikkat allanngortinnagit atorneqarput, pissutigalugu kutsormik (qisuup orsuanik) akulerujussuummata, kutsorqanermikkullu sitsiaatsuusarlutik. Illorsuup marluinngorluni sananerisa napasortai pappiararsuarnik qernertunik qallerneqarsimavoq, quppaatalu portunerutinneratigut aluminiummimik passunneqanngitsuk qalligaavoq. Qaliata sivinganera masattumut paqqersaataavoq. Iluata iigaanut atortussat pinnersagaangitsut atussallugit pingaartinneqarsimapput, allannguaatsuutinnissaanut eqqiluitsuutinnissaanullu pisariillisaataasut. Torsuusani naqqit klinkinik (natissiat marraat) qalligaapput, quppaatalu iigai sementiliamik pinnersagaanngitsumik sanaajullutik. Allaffinni, ataatsimiittarfinni atuagarpassuaateqarfimmilu qisunnik katitikkanik nateqarput qequusanillu qaqortumik qalipatanik iigaqarlutik.

Avatangiisinut pingaartitsineq

Illorsuup ilusilerneqarneranut pingaartinneqarsimapput ikummatissanik imermillu atuinerup annikitsuutinnissaa, atortussanik qajannaatsunik atortuqarnissamik aalajangiineq aammalu isersimaffigiuminartuutinneqarnissaa. Illorsuaq inissinneqarpoq anoraagajunnerusut supiffiat atuarlugu, taamaalilluni anorimik aporaarneqarneq annikillisarneqarluni. Igalaarsuit ilusaasa ullup qaamarnga ininut pitsaasumik iluaqutigitippaat, taamaalilluni qaammaqqutinut nukissiuutinik atuineq annikinnerulerluni. Illorsuup qajannaatsorsuarmik qulinera, iluatigut ilusaata napassutai, silataatigut sallilikkanik oqimaatsuunngitsunik atuineq, igalaarsualernera aammalu kujammut samminerani igallaarsuaqarnerata seqinermik atorluaaneq pilersippaat.

Illorsuup takissusaa atuarlugu sallilikkat, illugiissillugillu illorsuup sananeqaatai nappakkat, init seqernup qinngornerinik saqqarfigineqarnerisigut sementiliaq piaartumik kissatsittarppaat. Illorsuup isuini igalaarsuit qaamanermik seqerfigineqarneri aammalu issimik pitarneqarsinnaaneranik pitsaaliorneri sunniutiqarfigilluapaat, kujammullu sammineratigut igalaarsuit seqernup kissarneranik natit iikkallu kissatsissinnaavaat.

Quppalerlugu ilusiliinerup qeqqatigullu qattuniliinerup illorsuup qeqqanut seqerngup qaamarnga kissarneralu annertooq pilersippaa taamaalilluni iikkat natserlu kissatsilluartarlugit. Seqernup kissarneranik atorluaaneq iluaqutigalugu qeqqatigut akunnermi portunersaq aqqusaarlugu silaannaq ingerlaarluarsinnaavoq, taamaalilluni allaffinnut qeqqata tungaanut ammasunut silaannalersuineq ajornaquteqanngitsumik pilersinneqartarluni. Ataatsimiittarfik angineq, kantina aammalu atuagaaterpassuaqarfik portusuunik angeqisunik tamarmik initaqarput, atortorissaaruteqarluni silaannarissaaneq taakkunani atorneqarnissaa piriarfissiuunneqarsimanani.

Inini taakkunani silaannarissaaneq allaffinnitulli silaannaap inip qeqqa aqqusaarlugu qummukartup iluaqutigineratigut silaannarissarneqarput. Eqqumiitsuliortoq nersogaaqisoq Aka Høegh Qalaallit Nunaata Kujataani Qaqortumeersup kantinap eqqumiitsuliamik kusassarnera suliarisimavaa. Kantinami sementimik iigarsuit toqqaannartumik ukkiarlugit qattunersalersorlugu assilialiarivai. Torsuusani qalipaasersuineq eqqumiitsuliortumik Niels Guttormsenimit suliarineqarput.