Silap pissusia inuiaqatigiillu

Nuummi Pinngortitaleriffik Ilisimatusarfillu. Assiliisoq: Lars Maltha Rasmussen

Silap pissusia inuiaqatigiillu

Silap pissusianut inuiaqatigiinnullu tunngasunut suliniutinut Ilisimatusarfik Kalallillu Nunaanni Silap Pissusianut Ilisimatusarfik (GCRC) Kalaallit Nunaanni innnuttaasunut pinngortitamullu attuumassuteqartunut pisariaqartut pingaarutillit suleqatigiissutigaat. Ilisimatusarnivut ilinniartitsinivullu inuiaqatigiilerinermut silap pissusianut ilisimatusarnernut inuiaqatigiit piumasarisaat aallaavigalugit ingerlappavut. Ilisimatusarnitsinni pingaartippavut silap pissusiata allanngoriartornera ilutigalugu inuiaqatigiinni allanngulernerit  inuiaqatigiit ingerlassaanerisa aningaasarsiornerullu Kalaallit Nunaannik allanngortitsisussat pingaarutillit soorlu pisuussutit atorluarnissaannik piiaanissanillu pilersaarutit paasiniarlugillu ataqatigiissarnissaat. Issittumi inuttut, aningaasarsiornikkut nuttarnikkullu allanngoriartupiloornerit, pisuussutinut tunngasunik aqutsineq ineriartortitsinerlu, avataaneersunit pinngortitamik illersuiniaqatigiinnit tatisimanninniarnerit, niuernermi akimmisaartitsinerit allanngutsaaliuiniartullu Issittumi inuuinnarnissamut piujuartitsinissamullu akerliusut ingalassimatinniarnissaat pingaaruteqarluinnarput. Tamatigorluinnangajak silap pissusiata allanngoriartornerata inuunerup, naalakkersuinikkut, aningaasarsiornikkut, inatsiseqarnikkut, pisortat ingerlatsinerinut avatangiisinullu allanngortitsiartupiloornera nunap inuisa sungiussiniapiloornerannik unammillernartumik ulluinnarsiuteqalersippaat.

Pingaartipparput ilisimatusarnitta pissusissamisoortumik  inuiaqatigiinnut, naalaakkersuisunut suliffissuaqarfinnullu soqutiginaatilimmik isornartorsiuerpalaartumillu ingerlannissaa. Pingaartipparputtaaq inuit  pinngortitamut atanerannut, aningaasarsiornikkut ingerlatsinerinut, Kalaallit Nunaanni oqaluttuarisaanermi ullumikkullu pissutsinut aqqusaakkanik naleqquttunik saqqummiisarnissaq,  aamma silap pissusiata allanngoriartornerata inuit ulluinnarni inuunerannut sunniutigisartagaasa paasinarnerusumik ersersinnissaat.

GCRCp Ilisimatusarfiullu suleqatigiinnerisigut ataqatigiissaarineq ilinniartitsinissamut naleqqussarneqarpoq. Ilisimatusarfimmi suleqatigiissitsinernik ilinniartitsinernik ilisimatusarnermilu isumasioqatigiissitsisarnikkut ilinniartut sungiusarneqartassapput. Canadami ilisimatusarfimmi University of Albertamiittumi ilisimatusartut  suleqatigineqarput. Suliniuteqarnitsinni Nuummi Edmontonimilu ilinniartut paarlaateqatigiinnissamut periarfissinneqarnissaat suliniutitta pingaaruteqartut ilagaat.

Maannakkut suliniutit arfinillit qanga inoqarfiusarsimasut innuttaasut, pisortat suliffiutaat, suliniaqatigiiffiillu suleqatigalugit itisilerlugit misissuiffigineqalersut tassaapput:

Inuit Pinngortitarlu – Nuup Kangerluisa qangaaniit ullumikkumut siunissamilu atugaanerat pillugu misissuineq

Suliniutip taassuma siunertaraa Nuup Kangerluisa oqaluttuarisaanikkut ullutsinnilu atorneqartarnerata assiliornissaa. Inuit avatangiisiminnik atuineri, silap pissusiata sumiiffinni aalajangersimasuni allanngornerisigut ilisimasaat, aningaasaqarnikkut naalakkersuinikkullu uumassusilinnik atuineq, pisuussutinillu uumaatsunik sumiiffinni aalajangersimasuni atuinerup naleqqussarfigineqarneri misissorpavut. Nuup Kangerluata pinngortitaanut  uumasuinullu inuit atassuteqarnerat, sumiiffinni aalajangersimasuni silap sunniutai, silap pissusia avatangiiserlu, imaani nunamilu uumasut atorneqarnerat, takornariat sunngiffimmilu asiartartut nunamik atuineri pingaarutilimmik annertusiartornerisa misissuiffigineri, pisuussutinillu uumaatsunik piiaanissap naalakkersuinermut, inunnut, avatangiisinullu sunniutissai paasiniarpavut. Suliatta ilagaat qanga ullumikkullu pisarsimasunik/-rtunik oqaluttuat, taaguutit angallannermilu aqqutaasartut nalunaarsornissaat. Nuup Kangerluani qanga ullumikkullu nunassittarnerit nalunaarsorpavut. Misissukkatta ilagaat nassaat tunngavigalugit oqaluttuarisaanikkut pisarsimasut ataqatigiissarnissaat. Immap sikuanut, silap pissusianut, avatangiisinullu naggueqatigiit inuit qallunaatsiaallu naleqqussartarsimanerisa oqaluttuarisaanikkut ersarissarnissaat suliaraarputtaaq.

Silap pissusiata allanngoriartornera aatsitassarsiornerlu

Suliamut tassunga siunertaavoq silap pissusiata allanngoriartornera aatsitassarsiornerlu, pingaartumik Kalaallit Nunaata aatsitassanik ikummatissanillu nunarsuarmioqatitsinnut tunisassiortunngorniarnerata sunniutigisinnaasai, silallu pissusiata allanngoriartornera naalakkersuinikkullu namminiileriartornermik kissaateqarnerup kingunissaasa nalilersorneri. Aatsitassarsiulernerup naalakkersuinikkut innuttaasunillu qisuariarfigineqarnera, piiaanialernerullu qanoq ittuunera nalilersorparput. Annertoorsuarnik piiaanialernermi pilersaarutit paasissutissiissutigineqarneri innuttaasunut, avatangiisinullu sunniutissaat, tamanullu tusarniaanerit imalt. tusarniaanerit amigarnerinik isornartorsiuinissanullu periarfissarititaasunut innuttaasut qanoq qisuariaateqarnerat paasiniarparput. Aatsitassarsiornialernermi tamat oqartussaaqataaffigisaannik ingerlatsisoqarnissaq, piiaanissamillu pilersaarutit erseqqarinnissaannik piumasaqaatit eqqortinneqarnersut malinnaavigaavut. Malinnaavigaavut piiaaffiginiakkap qanitaani najugallit, naalakkersuinikkut suliallit suliffissuaatillillu piiaanissamik paasinnittiisaasa ersarissarnissaat. Piiaaffiginiakkap qanitaani najugallit piiaaniartullu avataaneersunik sulisoqarnissamik pilersaarut, avatangiisit peqqinnissarlu  pillugu isummersuutit qanoq isumaqarfigineraat paasiniarparput.  Aatsitassarsiornissamik akuersissuteqartarnerup qanoq ingerlanneqartarnera PhD-nngorniutigalugu misissuiffigineqarpoq (Samo Nielsen), taamatuttaaq Ilisimatusarfiup Aalborg Universitetillu akunneranni suleqatigiinneq aqqutigalugu Anna-Sofie Olsen piiaanissamut inuiaqatigiit kalaallit peqataatinneqarnerat innuttaasunut qanoq sunniuteqarneranik PhD-nngorniuteqarpoq.

Kalaalimerngit, kinaassuseq silallu pissususaata allanngornera

Silap pissusiata allanngornerani innuttaasunut, naalakkersuinermi allanngornikkut, aningaasarsiornikkullu Kalaallit Nunaanni nutaaliaasumi kalaaliminernut sunniutai PhD-nngorniutigineqarpoq (Natuk Lund Olsen). PhD-nngorniummi ersersinniarneqarpoq kalaalimerngit piniarneqartarnerat, aalisarneqartarnerat nereriaannanngorlugulu piareersarneqartarnerat, qanoq nerineqarlunilu ilorrisimaarutigineqartarnerat. Tamanna oqaluttuarisaanermi pissusiusarsimasut aqqutigalugit ullumikkumut kalaaliminernik piniarnermi, aalisarnermi, atuinermilu periutsit ersersinniarneqarput. Ilisimatusarnermittaaq ersersinniarneqarpoq namminiileriartornermi aningaasarsiornermilu kalaalimernit qanoq iluaqutiginiarneqarsinnaanerat. Assersuutigalugu siunissami kalaalimerngit tunisassiarineqarnissaanni silap pissusiata allanngoriartornera sunniuteqassava?  Siunertarineqarpoq  tamakkiinerusumik inuttut, kulturikkut naalakkersuinikkullu kalaalimerngit  kinaassusiliisarnerat. Misissuinerup pingaarutilimmik ersersinniarpaa periutsit isummersuutillu aqqutigalugit oqaluttuarisaanermit ullumikkumut silap pissusiata allanngornera ilutigalugu inuiaqatigiittut, aningaasarsiornikkut kulturikkullu allanngorneq.

Kitaani Kangersunermi Kapisillillu kangerluani ukiuni tuusintini silap allanngoriartorsimanera

Ilisimatusaatigalugu PhD-nngorniut taanna Ann Eileen Lennert-imit suliarineqartoq pinngortitaq inuiaallu aallaavigalugit suliaavoq. Ersersinniagaavoq qanga ullumikkullu silap pissusiata, immap sikuata, avatangiisit, inuiaqatigiillu ingerlaasiisa allanngorarnerisa ataqatigiinnerat. Qangaanerusoq ullumikkullumi Nuup Kangerlua inoqarnerpaajuvoq. Silap pissusiata avatangiisillu allanngorartarnerisa erseqqipput, tamanna takuneqarsinnaavoq naggueqatigiit inuit kingornalu qallunaatsiaat nunassittarsimanerini. Qangaanerusoq immap sikua, silap pissusia, avatangiisillu allanngorarneri nunat inuisa aaqqissuunneqarnerinut sunniuteqarsimapput. Kulturit taakku marluiusut pinngortitaq aallaavigalugu inuusaasertik  tamarmik naleqqussarsimavaat. Inuiaat immikkuullarissut ukiukkut issittumut apummut sikumullu, aasamullu naggoreqisumut uumasorpassuaqartartumut naasorpassuaqartartumullu piniarnissamut katersinissamullu naleqqussartarsimapput. Avatangiisit allanngortarnerinut inuusaatsimut, piniarnermut kingornussaminnut naleqqussartarsimapput. Ilisimatusarnerup siunertaraa Kangersunermi Kapisillillu kangerluini silap allanngorarnerini nuttartarnerit nunassittarnerillu paasiniarnissaat. Ilisimatusarnerup soqutiginaataasa ilagaat aatsitassarsiulernissap pinngortitamik atuinerup silap pissusiata allanngornerata innuttaasunik ernumalersitsinera.

Sumiiffimmi sulianik siunissamilu Nuup kangerluani pilersaarutinik videoliaq ilaavoq.

Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiit, sermeq, pisuussutillu uumassusillit

Kalaallit Nunaanni inoqarfinni mikinerpaaniluunniit  aalisarnikkut piniarnikkullu inuussuteqarneq, piliniarnerlu tunngaviusimapput.  Allaaserisami uani ersersinniarneqarpoq immap sikuata, avatangiisit, inuiaqatigiillu aningaasarsiornerisa allanngornerini avannaata kitaani inuuniarnermik allanngortitsineri. Qangaanerusoq pissutsit allanngortarnerini inuiaqatigiit naleqqussartarneri, inuuinnarnissamillu iliuusiisartut ersersinnissaat. Inuit pinngortitap allanngornerani piniariaatsit allanngortittarnerisigut inuiaqatigiillu iluarsartuunnerisigut qanoq aniguisarsimappat? Allanngornersuaqarnerni kulturi pinngortitarlu aqqutigalugit nassaarsiullaqqinneq, periataallaqqinneq, akiuussinnaanerlu qanoq paasissavarput? Inuiaat ineriartorneranni ulluinnarnilu naatsorsuutigisat suuppat?   Silap pissusiata allanngoriartornera ilutigalugu silarsuaq avatangiiseq qanoq takorluussavarput, sunnissavarput, angallavigissavarput, siunersissavarput sunalu tassannga naatsorsuutigissavarput? Ilisimatusaat ICE-ARC-imik taallugu ingerlanneqartoq (Ice, Climate and Economics – Arctic Research on Change), EU-millu aningaasaliiffigineqartoq, peqataaffigisarput tassaavoq maannakkorpiaq siunissamilu issittup imartaata sikuata, silaannaap naqitsinerata, imaviillu ingerlaarnerisa sunniuteqartarnerannik, taakkulu allanngornerisa kingunerisaanik inuuniarnikkut aningaasaqarnikkullu allannguutissanik misissuivik. ICE-ARC: www.ice-arc.eu.

Silap pissusia allanngortoq naalakkersuinikkut siunniussat ingerlatsinerlu

Silap pissusianut allanngortumut inuiaqatigiit sanngiiffii naapertuussarsinnaassusiallu aammalu siunissamut takorluuinissamut tunngavissaat tassaanaanngillat inuiaqatigiittut kulturikkullu aammalu uumassusillit amerlangaassusiannik tunngavilersorneqartartoq, illuatami tungaatigut naalakkersuinikkut, inatsisitigut, susassaqarfiillu aqutaanerini, aammalu susassaqarfiit nunap pissarititaanik aqutsiviusut ingerlatsineranni, inuiaqatigiit aningaasatigut pissarititassatigullu atugaasigut aqutsinerup katillutik aalajangiisooqataaffigisarpaat. Suliami uani sammivagut nunap pissarititaanik atuinerup aqutaanera, aammalu tamatumunnga tunngatillugu susassaqartut suleqataanerisa pitsaassusiat, tamakkulu innuttaasut allannguutinut eqaatsumik naapertuussarsinnaassusiannut iluaqutissanut periarfissiinissamut ilapittuutaasinnaanerat.

Assersuutigalugu apeqqutit makkua akiniarnissaat siunnerfigaagut; qanoq ilillutik naalakkersuinermi susassaqartut aqutseriaasiat innuttaasut silap pissusiata allanngortup sunniutaanut tunngasutigut isumaqatigiinniarsinnaanerinut naleqqussarsinnaanerinullu iluaqusiisinnaappat? Naalakkersuinikkut aqutsinermullu tunngasutigut inissisimaffiit silap pissusiata allanngornerata sunniutaanut qisuariarnissamut piareereersimappat, taamaasillutillu sumiiffikkaartumik susassaqarfiit ingerlatsinerannut aqqutissiuisinnaanngorlutik, tamaanilu silap pissusiata allanngortup qisuariarfigineqarnissaanut iluaqusiisinnaallutik? Siornatigut silap pissusiata allanngornerata inuiaqatigiit pissaqarniarnikkut naalakkersuinikkullu tunngasutigut qisuariaatigisarsimasaannik (soorlu 1900-ukkut aallartilaarneranni) misissuineq qanoq isilluni ullutsinni tamatumunnga iliuuseriniakkanut iluaqutaasinnaava? Tamakku akinissaannut kalluaasut arlaliupput, soorlu suut assigiinngitsut apeqqummut tunngassutillit qanoq amerlatigisut ilanngunniarneqarneri, tamatumunnga ilaalluinnarlutik inuit, inoqarfiit susassaqarfiillu akornanni attaveqatigiinnikkut atukkat suussusersiniarnerisigut, tamakkumi pinngitsoorneqarsinnaanngillat apeqqutigissallugit (misissuiffigissallugit) naalakkersuinikkut siunniussanut qisuariaatissat pitsaasut ineriartortinniassagaanni. 

Silap pissusianik inuiaqatigiillu pillugit ilisimatusartut

Mark Nuttall, Professori Silap pissusia Inuiaqatigiillu, Ilisimatusarfik Silallu Pissusianik Ilisimatusarfik/Henry Marshall Tory Antropologimi Professori, University of Alberta, Canada

Lene Kielsen Holm, Ilisimatusartoq ilisimatusarnermillu aqutsisoq, Silap Pissusianik Ilisimatusarfik

Natuk Lund Olsen, PhD-iinngorniaq, Ilisimatusarfik Silallu Pissusianik Ilisimatusarfik

Ann Eileen Lennert, PhD-iinngorniaq, Ilisimatusarfik Silallu Pissusianik Ilisimatusarfik

Rikke Jakobsen, Ilisimatusartoq, Aalborg Universitet Silallu Pissusianik Ilisimatusarfik

Samo Nielsen, PhD-iinngorniaq, Ilisimatusarfik Silallu Pissusianik Ilisimatusarfik

Rikke Jakobsen, Ilisimatusartoq, Aalborg Universitet Silallu Pissusianik Ilisimatusarfik

Anna-Sofie Olsen, PhD-fellow, Ilisimatusarfik  aamma Aalborg Universitet

 

 

 

Nutartigaq 28.02.2014