Silap pissusia inuiaqatigiillu

Silap Pissusia Inuiaqatigiillu pillugit immikkoortortaqarfik nunatsinni Ilisimatusarfiup Kalaallillu Nunaanni Silap Pissusianik Ilisimatusarfiup akornanni ataqatigiissitsisuuvoq, nunatsinni innuttaasunut avatangiisinullu pingaarutilinnik sulianik ingerlataqarluni.

Nammineerluta ilisimatusarnernik suliaqarpugut, ilinniartitsinerlu aqqutigalugu inuiaqatigiilerinerup silallu pissusianik ilisimatusarnerup naalakkersuinikkut iluaqutiginiarneqarnissaat aqqutissiuunniarlugu suliaqartuulluta. Suliagut Nunatsinni Silap Pissusianik Ilisimatusarfiup suliaanut tapertaapput, anguniakkattalu ilaatigut ilagivaat silap pissusiata allanngornerata, nunap pissarititaanik uumassusilinnik uumaatsunillu atuinerup, tamakkunani inuiaqatigiinnilu namminermi allannguutit sunniutaanik sunniutissaannillu paasinninnerulernissaq.

Suliatsinni pingaartinnerpaasatsinnut ilaavoq silap pissusiata allanngoriartorneranut paasinninniarnitsinni ilanngutissallugit (sinaakkusiutissallugit) allannguutit allat, aammalu nunatsinni inuiaqatigiinnut aningaasarsiornermullu tunngasutigut allannguutaareersut, tamakkununnga ilanngullugit nunap pissarititai tunngavigalugit aatsitassarsiornikkullu ineriartortitsineq. Inooqatigiinnikkut, aningaasarsiornikkut inuttaasullu assigiinngitsutigut katitigaanerinut tunngasutigut allanngoriartornerit, uumassusilinnik uumaatsunillu pissarititanik atuinermi aqutsineq ineriartortitsinerlu, avataaniit piniartuussutsimut akerlilersuisut sunniutaat, niuerutinik mattussinerit, piniakkanik illersuisut isummersuutaat, tamavimmik issittumi inuit toqqissisimasumik akarnaatsumillu  inuuniarnerannut inooriaasiannullu sunniuteqartarmata.

Silap pissusiata allanngornera amerlasuutigut  pikkunarnerulersitsisarpoq issittumi inuusunut makkunuunatigut: inooqatigiinnermut, naalakkersuinermi, aningaasarsiornermi, inatsisitigut, aqutsinermi susassaqarfitsigut avatangiisinullu tunngasutigut atukkatigut, tassami avatangiisinik toqqammaveqarlutik inuunermikkut naleqqussartuarneq ulluinnarsiutigigamikku.

Anguniagaraarput suliatta inuiaqatigiinnut, naalakkersuinikkut sulialinnut suliffissuaqarnermillu suliaqartunut soqutiginaateqarnissaat atorneqarsinnaanissaallu. Ilisimatusarnerit assigiinngitsut aqqutigalugit ilisimasanik inuit avatangiisinut attuumassuteqarnerannut, aningaasarsiornikkut atukkanut, avatangiisilerinermut, silallu pissusiata nunatsinni qangaaniit ullutsinnilu allanngo-riartornerata qimerloorneqarsinnaanngornissaa siunertaavoq, taamaasillunittaaq inuiaqatigiit pillugit ilisimatusarnerminngaanniit tapertaanissap aqqutissiuunneqarnissaa siunertanut ilaalluni. Inuiaqatigiilerinermik ilisimatusariaatsit assigiinngitsut immersueqataaffiginiarlugit silap pissusiata allanngoriartornerata inooqatigiinnut, piorsarsimassutsimut, imminullu pilersornermut tunngasutigut kingunerinik samminninnikkut tunniussaqarniarpugut. Taamaalilluta naatsorsuinernik tunngaveqartumik silap pissusianik takussutissiisarnerit siulittuiniartarnerillu pitsanngorsaaqataaffiginissaat siunertaralugu suleriaatsinik nutaanik pilersitsiniarpugut, inuiaqatigiinni imminut pilersorsinnaanikkut ineriartorfissanik siulittuiniarnermi periutsinik nutaanik ineriartortitsitsinikkut, avatangiisit inuillu ataqatigiinnerannik inuillu pisuussutinik atuinerinik paasisaqarnerunissamut kiisalu silap pissusianut allanngueqataasartut pingaarnerit taakkulu inuiaqatigiinnut avatangiisinullu sunniutigisartagaannik paasisaqarniarluta aqqutissiueqataanikkut. Suliassat taamaattut inuiaqatigiilerinermi aammalu pinngortitalerinermi ilisimatusartut akornanni oqaloqatigiissitsinissamik piumasaqaatitaqarpoq. Inuit sunniutaannik peqquteqartumik silap pissusiata allanngorneranut paasinninnerunissamut pisariaqarpoq ilisimatusariaatsit assigiinngitsut tunngavigalugit inuup pinngortitallu avissaartinneqarsinnaannginnerannik misissuinissaq, immikkuualuttorpassuit pinngikkaluarlugit. Taamaaliornikkut inuup inuunerata imaqangaassusiata paasineqarnissaa pingaarnerulerpoq. Ilinniartitsineq attaveqatigiinnerlu ukiuni tulliuttuni suliassatsinnut qiteritinniarpavut. Ilisimatusarfiup Silap Pissusianik Ilisimatusarfiullu akornanni ilinniartitsinermik ingerlataqaqatigiinnissamut immikkoortortarput pisussaaffeqarpoq, uagullu ilisimatu-sarnermi ilinniartunut suli naammassisimanngitsunut ilinniartitseqataanissaq naammassereerlutillu ingerlaqqittunut (kandidatinngornianut PhD’ertunullu) siunnersuisooqataanissaq tapertaaffigisinnaavarput. Aaqqissuuttakkatsinnut ilaapput ilisimatusariaatsinik sungiusaanerit ilinniartitsinerillu, ilisimatusarfigineqarsimasullu pillugit isumasioqatigiissitsinerit, taamaasilluta Ilisimatusarfimmut ilinniartuinullu pisinnaasaqarnerulersitsinissamut tapertaalluta. University of Alberta Canadamiittumi ilisimatusartunik suleqateqarpugut. Ilisimatusarnermik ilinniartut Nuup Edmontonillu akornanni ilinniarsinnaanerannut aqqutissiuussinissaq suliatta pingaarutillit ilagaat, tamakkulu saniatigut ilinniartitsinermi immikkut sammisaqartitsinerit PhD-ertunullu atuartitsinernik aaqqissuussinerit suliassarivagut.

Suliavut pingaarnertut sulianut sisamanut qitiusunut ullumikkut inissisimapput, tamatumanilu tunngaviuvoq inuiaqatigiit, susassaqarfiit kattuffiillu suleqatigalugit aaqqissuussineq.

Inuit Pinngortitarlu – Nuup Kangerluisa qangaaniit ullumikkumut siunissamilu atugaanerat pillugu misissuineq

Suliami uani qangaaniit ullumikkumut Nuup kangerluisa inunnit atugaasimanerat atugaanerallu misissorniarneqarpoq, ilaatigut inuit namminneq ilisimasaat tunngavigalugit silap pissusiata sumiiffikkaaqqissaartumik sumiiffimmullu isorartunerusumut sunniutaai misilittagaqarfigineqarnerallu misissorneqassapput. Tamakkununnga pilersitsisuusut, inuiaqatigiit aningaasarsiornerannut sunniutit, nunap pissarititaasalu atugaanerannut naalakkersuinikkut aalajangersaasarnerit sunniutai, nunap pissarititaanik uumaatsunik atuinissamut ineriartortitsinerit, tamakkunuunatigullu sumiiffimmi innuttaasut naleqqussarnissamut periarfissaat paasiniarneqassapput.

Taaguut Inuit Pinngortitarlu toqqarparput Kalaallit eqqarsartaasiat malillugu taakku imminnut ataqatigiilluinnartuummata avissaartinneqarsinnaanngitsuullutik, naak allamiut eqqarsartaasiat malillugu avissaartinniarneqartaraluartut.

Nuup kangerluini inoqarfiit inoqarfiusimasullu, piniariartarfiit, aavarfiit, aalisarfiit allatulluunniit inunnit atorneqartartut aallaavigalugit pinngortitap pissarititassaatalu inunnut qanoq pilersuisuunerat pingaartinneqarnerallu paasiniaaffiginiarparput, inuillu sumiiffikkaartumik aammalu qangaaniilli ilisimasatigut pigisaat tunngavigalugit sila, silap pissusia avatangiisillu pillugit paasiniaaffiginiarpagut. Ilanngullugittaaq paasiniarniarparvut nunami immamilu uumasut allallu uumassusillit, takornariartitsinermi sunngiffimmilu inunnit atorneqarnerat, aatsitassarsiornissallu naalakkersuinermut, inuiaqatigiinnut avatangiisinullu sunniutissai ilanngullugit. Suliatsinnut ilaavortaaq oqaluttuarisaaneq, ullutsinni pissutsit, nunat aqqi angallaviillu aallaavigalugit nalilersuinissaq. Nuup kangerluata tamatumalu eqqaata nunaqarfii nunaqarfigisimasaalu sumiissusersornerisigut paasiniarniarparput qangaaniit ullumikkumut tamatuma inunnit qanoq atugaanera. Suliatsinni sammiviit ilagaattaaq allannguutit ullutsinni pisut oqaluttuarisaanermi, tamatumalu siornagut allannguutaasarsimasunut sanilliunnissaat. Siulitta Inuit Qallunaatsiaallu allannguutinit sunnigaasarsimanerisa misissornerisigut ullutsinni immap sikuani, silap pissusiani avatangiisitigullu allannguutinut qisuariaataasinnaasut paasiniarnerini.

Silap pissusia allanngortoq aatsitassarsiortullu

Suliami uani qimerloorniarneqarpoq silap pissusiata allanngornerata aatsitassarsiorniarnerillu imminnut ataqatigiiffii. Nunatta aatsitassarsiorfissatut aammalu uuliasiorfissatut gassisiorfissatullu nutaatut isiginiarneqarnerani, silap pissusiata allanngoriartornera tunuliaqutaralugu aammalu naalakkersuinikkut nammineernerulernissamik kissaatigisat aallaavigalugit suliniut ingerlanneqassaaq.

Ilimagisaasut aammalu naalakkersuinerup nunallu tamalaat akornanni piginneqatigiiffiit akornanni pissutsit qimerloornerisigut, nunap pissarititaanik tunuliaqutalimmik inerisaaniarnerit, tamatumani innuttaasut isummersornerat aatsitassiorfiillu qanoq periuseqarnerat naalakkersuinikkut sulianut sunniutaat paasiniarneqassaaq.

Inuiaqatigiinnut avatangiisinullu sunniutissaannik nalilersuinerit tamatumanilu innuttaasut peqataatinneqarnerat aallaavigalugu innuttaasunik tusarniaanerni aarleqqutit (tusarniaanerillu ingerlanneqartarneranni paasissutissat amigaataalluinnartarnerat) tunngavigalugit tamakkunuunatigut piumasaqaatit, tamat oqartussaaqataanerisigut isertuaatsumillu ingerlatsinissamik kissaateqarnerit annertusiartornerannik piumasaqarnermik aallaaveqarpoq. Innuttaasut, naalakkersuinikkut ingerlatsisut suliffissuaatillillu akornanni nunap pissarititaanik isiginnittaatsinut assigiinngitsunut qimerluuinissamut sanilliussinissamullu soqutiginnippugut, inoqarfiit suliffissuaatillillu akornanni pissutsinik, nunanit allaniit suliartortussat pillugit aammalu avatangiisit minguissusaannut tunngatillugu ilisimatusarnernik ingerlatsiniarpugut.

Kalaalimernit, kinaassuseq silallu pissusia allanngortoq

Suliami uani PhD-nngorniutaasumi (Natuk Lund Olsenimit ingerlanneqartumi) sammisaq tassavoq inuiaqatigiinni kalaallini ukiuni nutaajunerusuni silap pissusiata allanngortup kalaaliminernut sunniutai, piniarnermut aalisarnermut piliniarnermullu aammalu nerisarineqarnerinut nalilittullu isigineqarnerinut tunngassuteqartut paasiniarneqassapput. Oqaluttuarisaanermi atugarisaanerisa eqqartorneqarnerat, ullumikkut atugaanerisa itinerusumik paasisaqarfiginissaat siunertanut ilanngunniarneqarpoq, tunisassiatut nerisassatullu piliarineqartarneri eqqarsaatigalugit aamma. Naalakkersuinikkut namminiileriartornermi imminullu kalaalimernit pilersorsinnaanermut, taakkunanngalu pilisarnerup/tunisassiornerup tunngaviliisooqataanerannut tunngasut ilisimatusarfigineqassapput. Silap pissusiata allanngorneratigut ilaatigut soorlu qanoq kalaaliminernik nerisassanillu allanik nammineq pilersornissamut takorluukkat sunnerneqassappat? Kalaalimernit inuiaqatigiinnut, kulturikkut naalakkersuinikkullu kinaassutsimut attuumassuteqarnerat misissorneqassaaq, ulluinnarnilu Kalaallit inuusaasiannut paasiniaanermi aqqutissatut isummersorfissatullu saqqummiussassanut iluaqutissatut isigineqarsinnaasutut saqqummiunneqassallutik, qangaaniit ullumikkumut atugaasimanerisa silallu pissusiata allanngornerata inuiaqatigiinnut, imminut pilersorsinnaanermut, kulturimullu sunniutai ilanngullugit misissorneqassallutittaaq.

Inoqarfiit nunallu pissarititai uumassusillit

Nunatsinni tamani, inoqarfinni minnerpaaninngaaniit anginernut inuit avatangiisinut attuumassuteqarnertik pingaartillugu, qangaaniilli ileqqutik malillugit piniakkanik aalisakkanillu  iluaquteqarnertik  attappaat, tamannalu inuusaaserineqartumut nerisassanillu pilersorsinnaanermut tunngaviuvoq.

Suliami uani ullumikkut allannguutit sunniutaat, immap sikuanut, avatangiisinut inuiaqatigiillu imminut pilersorsinnaassusiannut qulaajarneqassapput, avannaani kujataani nunattalu kangiani, siornatigut allannguutaasarsimasut inunnut sunniutigisarsimasaat aammalu tamakkununnga naleqqusarsinnaajumallutik iliuuserisarsimasaat paasisaqarfiginiarlugit ilinniarfigiumallugillu suliaq ingerlanneqassaaq. Silap pissusia allanngortoq atortulersuutinut inooqatigiinnikkullu aaqqissuussaanermut kalluaasussaavoq, tamatumunngalu eqaatsumik qisuariaateqarnissamut periaatsit qanoq ittut pisariaqarpat, periarfissallu nutaat ammaassiviussussat aammalu eqqumaffigineqartariaqartut qisuariarfiginissaannut aqqutissat suusinnaappat? Allannguutinut imaannaanngitsunut qisuariaateqarnissamut qanoq ililluta kulturikkut atukkat uumassusillillu assigiinngisitaarnerat taputartuunniarsinnaavagut, nutaaliorniarnermi, eqaatsumik qisuariaateqarniarnermi aammalu naapertuussarniarnermi periusissanut pilersaarusiorniarnermi?

Ulluinnarni inuunermi siunissap qanoq innissaanut eqqarsaatit ilaalluinnartuunerannut tunngatillugu inuiaqatigiiaat assigiinngitsut pillugit ilisimatusarnerni qanoq ittoqarnerannullu takussutissiiniarnerit pillugit isiginnittaatsit aallaavigalugit suliaq ingerlanniarparput. Siunissamut siulittuiniarnermi pingaarutilittut isigivarput tamatumunnga sinaakkusiisartut assigiinngitsuummata, soorlu silarsuarmik isiginnittaaseq paasinnittaaserlu, imminullu tamatumunnga attavilersinnaassuseqarneq, angallaviginnissinnaaneq, atuaasinnaaneq tunniussinnaasaanillu takorluuisinnaaneq.

Silap pissusia allanngortoq naalakkersuinikkut siunniussat ingerlatsinerlu

Silap pissusianut allanngortumut inuiaqatigiit sanngiiffii naapertuussarsinnaassusiallu aammalu siunissamut takorluuinissamut tunngavissaat tassaanaanngillat inuiaqatigiittut kulturikkullu aammalu uumassusillit amerlangaassusiannik tunngavilersorneqartartoq, illuatami tungaatigut naalakkersuinikkut, inatsisitigut, susassaqarfiillu aqutaanerini, aammalu susassaqarfiit nunap pissarititaanik aqutsiviusut ingerlatsineranni, inuiaqatigiit aningaasatigut pissarititassatigullu atugaasigut aqutsinerup katillutik aalajangiisooqataaffigisarpaat. Suliami uani sammivagut nunap pissarititaanik atuinerup aqutaanera, aammalu tamatumunnga tunngatillugu susassaqartut suleqataanerisa pitsaassusiat, tamakkulu innuttaasut allannguutinut eqaatsumik naapertuussarsinnaassusiannut iluaqutissanut periarfissiinissamut ilapittuutaasinnaanerat.

Assersuutigalugu apeqqutit makkua akiniarnissaat siunnerfigaagut; qanoq ilillutik naalakkersuinermi susassaqartut aqutseriaasiat innuttaasut silap pissusiata allanngortup sunniutaanut tunngasutigut isumaqatigiinniarsinnaanerinut naleqqussarsinnaanerinullu iluaqusiisinnaappat? Naalakkersuinikkut aqutsinermullu tunngasutigut inissisimaffiit silap pissusiata allanngornerata sunniutaanut qisuariarnissamut piareereersimappat, taamaasillutillu sumiiffikkaartumik susas-saqarfiit ingerlatsinerannut aqqutissiuisinnaanngorlutik, tamaanilu silap pissusiata allanngortup qisuariarfigineqarnissaanut iluaqusiisinnaallutik? Siornatigut silap pissusiata allanngornerata inuiaqatigiit pissaqarniarnikkut naalakkersuinikkullu tunngasutigut qisuariaatigisarsimasaannik (soorlu 1900-ukkut aallartilaarneranni) misissuineq qanoq isilluni ullutsinni tamatumunnga iliuuseriniakkanut iluaqutaasinnaava? Tamakku akinissaannut kalluaasut arlaliupput, soorlu suut assigiinngitsut apeqqummut tunngassutillit qanoq amerlatigisut ilanngunniarneqarneri, tamatumunnga ilaalluinnarlutik inuit, inoqarfiit susassaqarfiillu akornanni attaveqatigiinnikkut atukkat suussusersiniarnerisigut, tamakkumi pinngitsoorneqarsinnaanngillat apeqqutigissallugit (misissuiffigissallugit) naalakkersuinikkut siunniussanut qisuariaatissat pitsaasut ineriartortinniassa-gaanni.

Silap pissusia Inuiaqatigiillu pillugit ilisimatusartut

Mark Nuttall, Professori Silap pissusia Inuiaqatigiillu, Ilisimatusarfik Silallu Pissusianik Ilisimatusarfik/Henry Marshall Tory Antropologimi Professori, University of Alberta, Canada
Lene Kielsen Holm, Ilisimatusartoq ilisimatusarnermillu aqutsisoq, Silap Pissusianik Ilisimatusarfik
Natuk Lund Olsen, PhD-iinngorniaq, Ilisimatusarfik Silallu Pissusianik Ilisimatusarfik
Ann Eileen Lennert, Ilisimatusartoq, Silap Pissusianik Ilisimatusarfik
Rikke Jakobsen, PhD-iinngorniaq, Aalborg Universitet Silallu Pissusianik Ilisimatusarfik