Nannut

Nannut nalunaaqutsikkat tamarmik siutiminni plastikkeeqqanik nalunaaqutserneqartarput.
Nannut nalunaaqutsikkat tamarmik siutiminni plastikkeeqqanik nalunaaqutserneqartarput. Ass.: Erik W. Born
Nannut siggumik iluatungaagut kakiorneqartarput. ”N”-ip takutippaa una Svalbardimi nalunaaqutsigaasimasoq.
Nannut siggumik iluatungaagut kakiorneqartarput. ”N”-ip takutippaa una Svalbardimi nalunaaqutsigaasimasoq. Ass.: Erik W. Born
Ukiuni kingullerni Pinngortitaleriffiup angutivissat siutaasigut satellitsikkut aallakaatitsissutilertarsimavai.
Ukiuni kingullerni Pinngortitaleriffiup angutivissat siutaasigut satellitsikkut aallakaatitsissutilertarsimavai. Ass.: Erik W. Born
Arnavissat ilaat qungasequtsikkut satellitsikkut aallakaatitsissutilerneqarput.
Arnavissat ilaat qungasequtsikkut satellitsikkut aallakaatitsissutilerneqarput. Ass.: Erik W. Born

Nannut nalunaaqutsikkat

1970´ikkunnili Canadami nannut tuusintinik amerlanerit nalunaaqutserneqarsimapput. Nunatta kitaani nannut 1979´imiilli nalunaaqutserneqartalerput - Canadinngaanniilli ikinnerungaatsiartut. Taakku nannut immikkut kodelinnik, eletroniskiunngitsunik nalunaaqutserneqartarput.

Nannut taakku kingorna nunatta kitaani pisaasimapput. Nannut Canadameersut kodeqarput ima allartittumik ”X”, nunatsinniilli nalunaaquttat aallaqqaateqarlutik ”D”-mik.

Piffissami 1973-1975 kingornalu 1993-minngaanniit Tunumi nannut 100-t missaat nalunaaqutserneqarsimapput. Taakku nannut nalunaaqutaani naqinneq ”D” allaqqavoq. 1960´ikkut naalerneranni norskit ilisimatuut nanorpassuit Svalbardimi nalunaaqutsersimavaat. Nannut Svalbardimi nalunaaqutsikkat kodeqarput N”-talimmik. Ukiut ingerlanerini nannut Svalbardimeersut ikittuinnaat Tunumi pisarineqartarput.

Nannut kakiorneqartarput

Nannut nalunaaqutsikkat tamarmik normumik siggumik qulliup saneraatigut illuttut kakiorneqartarput, siutimikkut nalunaaquttatik katassimassagaluarpatigit ilisarisinnaanngorlugit.

Nannut ilaat aamma satellitsikkut aallakaatitsissutilinnik assigiinngitsunik nalunaaqutaqartiterput. Qungasequtit aallakaatitsissutillit ukiut marluk sinnerlugit atasinnaasut taamaallaat arnavissanut inerilluarsimasunut atorneqartarput, taakku qungaseqaramik niaqquminnik aminnerusumik. Angutivissalli qungasiat niaquannit silinneruvoq, taamaattumik satellitsikkut aallakaatitsissutillit 30 grammisut oqitsigisut amiata meqquinut siutaannut ivertinneqartarlutik. Aamma nannut utoqqaanngitsut taamaalineqartarput.

Pinngortitaleriffiup ilaatigut Danmarks Miljøundersøgelser, Norsk Polarinstitut aamma Havforskningsinstituttet Tromsømiittoq suleqatigalugu nannut satellitsikkut aallakaatitsissutilersorsimavaat Tunumi marts qaammataagaa 2007-imi aamma 2008-mi. Aallakaatitsissutit ukiuni arlalinni nannuni atasinnaapput. Pineqartulli minnerit ukiup affaannaani paasissutissanik nassiussuisinnaasut annerit qungasequtaasut ukioq ataaseq tikillugu aallakaatitsisinnaapput.

Nalunaaqutsiinerup siunertaa

Nalunaaqutsiinerup ilaatigut siunertaraa nannut ingerlaartarfii aammalu ukiup ingerlanerani sumiittarnersut paasisaqarfigineqarnissaat. Aamma qanoq sikoqarnerup allanngoriartornerata nanoqatigiit siammarsimatiginerannik sunniisimanera paasisaqarfiginissaat. Nannut pillugit paasisat nutaat pigisariaqarput imarmi uuliasiornerup nannunut kingunerisai paasisaqarfiginiaraanni.

Nannumik nalunaaqutsikkamik pisaqassaguit nalunaaquttat Pinngoritaleriffimmut nassiunneqassapput, taakku 1.000 kruuninik akissarsissutaasarput. Nannup siummini nalunaaqutaq katassimappagu, nannup sigguani kakiugaq peeriarlugu nalinginnaasumillu tarajuleriarlugu pussiaaqqamut poorlugu nassiunneqassaaq. Aamma taamatut nassiussineq akissarsissutigineqassaaq. Normumik allanneqarsimasumik aamma satellitsikkut aallakaatitsissummik nassiussineq akissarsissutigineqassapput 2000 kruunit. Pisaqartup aqqa, sumi pisaqarnera ullualu aamma ilanngunneqassapput, nannunniarnermut tunngatillugu nalunaarummi taama allaqqanera naapertorlugu.

Pinngortitaleriffiup nannut pillugit allaaserisai atuakkit uani

2009-mi nannunik nalunaaqutsiineq pillugu nutaarsiassaq atuaruk uani

2007-mi satellitsikkut nannumik aallakaatitsissutiliineq pillugu atuaruk uani

Nutartigaq 26.10.2015